Neutrofiilin fagolysosomaalisten hapettavien aineiden toksisuus Escherichia colia kohtaan
Niemi, Reijo (2019-12-09)
Neutrofiilin fagolysosomaalisten hapettavien aineiden toksisuus Escherichia colia kohtaan
(09.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049250
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049250
Tiivistelmä
Fagosytoosi on prosessi, jossa immuunijärjestelmän solut—keskeisimpinä neutrofiilit,
monosyytit ja makrofagit—ottavat sisäänsä ja tuhoavat patogeenejä. Fagosyytti ympäröi
kohteensa solukalvollaan ja ottaa sen sisään sytoplasmaan fagosomiksi kutsutun vakuolin
sisällä. Sytoplasmassa fagosomi yhdistyy antimikrobiaalisia aineita sisältäviin
lysosomeihin ja rakkuloihin muodostaen fagolysosomin, jossa kohde tuhotaan joko
hapesta riippuvaisissa tai riippumattomissa prosesseissa. Happiyhdisteistä keskeisiä ovat
NADPH-oksidaasin valmistamasta superoksidista dismutaatioreaktiolla muodostuva
vetyperoksidi (H2O2) ja myeloperoksidaasin (MPO) valmistama hypokloorihapoke
(HOCl).
H2O2:n, HOCl:n ja MPO:n tehoa tarkasteltiin eri konsentraatioilla ja
bakteeripitoisuuksilla ja eri pH-arvoissa. Koeorganismina käytettiin Photorhabdus
luminescensin lusiferaasigeeneillä transfektoituja Escherichia coli K12 -soluja, joiden
bioluminesenssia seuraamalla saatiin tietoa tappoprosessin etenemisestä.
Yhdisteiden tappokäyrissä havaittiin eroja, jotka saattavat viitata erilaisiin
tappomekanismeihin. H2O2-pitoisuuden kasvu johti tehokkaampaan tappoon, kun taas
HOCl-konsentraation kasvulla ei ollut vaikutusta. HOCl:llä suurempi bakteeripitoisuus
heikensi tappoa, kun taas H2O2:lla bakteeripitoisuus ei vaikuttanut merkittävästi
tappotehoon. MPO-reaktioissa tappo oli korkeilla pH-arvoilla H2O2:n kaltaista, mutta
tehostui merkittävästi alemmilla pH-arvoilla, mikä viittaa MPO:n inhibitioon korkeissa
pH:issa. H2O2-tappoon pH ei vaikuttanut merkittävästi, mutta HOCl:llä alempi pH tehosti
tappoa huomattavasti.
monosyytit ja makrofagit—ottavat sisäänsä ja tuhoavat patogeenejä. Fagosyytti ympäröi
kohteensa solukalvollaan ja ottaa sen sisään sytoplasmaan fagosomiksi kutsutun vakuolin
sisällä. Sytoplasmassa fagosomi yhdistyy antimikrobiaalisia aineita sisältäviin
lysosomeihin ja rakkuloihin muodostaen fagolysosomin, jossa kohde tuhotaan joko
hapesta riippuvaisissa tai riippumattomissa prosesseissa. Happiyhdisteistä keskeisiä ovat
NADPH-oksidaasin valmistamasta superoksidista dismutaatioreaktiolla muodostuva
vetyperoksidi (H2O2) ja myeloperoksidaasin (MPO) valmistama hypokloorihapoke
(HOCl).
H2O2:n, HOCl:n ja MPO:n tehoa tarkasteltiin eri konsentraatioilla ja
bakteeripitoisuuksilla ja eri pH-arvoissa. Koeorganismina käytettiin Photorhabdus
luminescensin lusiferaasigeeneillä transfektoituja Escherichia coli K12 -soluja, joiden
bioluminesenssia seuraamalla saatiin tietoa tappoprosessin etenemisestä.
Yhdisteiden tappokäyrissä havaittiin eroja, jotka saattavat viitata erilaisiin
tappomekanismeihin. H2O2-pitoisuuden kasvu johti tehokkaampaan tappoon, kun taas
HOCl-konsentraation kasvulla ei ollut vaikutusta. HOCl:llä suurempi bakteeripitoisuus
heikensi tappoa, kun taas H2O2:lla bakteeripitoisuus ei vaikuttanut merkittävästi
tappotehoon. MPO-reaktioissa tappo oli korkeilla pH-arvoilla H2O2:n kaltaista, mutta
tehostui merkittävästi alemmilla pH-arvoilla, mikä viittaa MPO:n inhibitioon korkeissa
pH:issa. H2O2-tappoon pH ei vaikuttanut merkittävästi, mutta HOCl:llä alempi pH tehosti
tappoa huomattavasti.