Alaikäisten turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuolto Suomessa – Terveydenhoitajien näkökulma
Inkeroinen, Saija (2019-11-26)
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuolto Suomessa – Terveydenhoitajien näkökulma
Inkeroinen, Saija
(26.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121648339
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121648339
Tiivistelmä
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuollosta on niukasti tutki-musta, vaikka pakolaisten määrä on kasvamassa kansainvälisesti. Koulu-terveydenhoitajat ovat merkittävässä roolissa turvapaikanhakijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, joten hoitajien kokemusten tutkiminen on tärkeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata alaikäisten turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuoltoa terveydenhoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuollosta tietoa, jota voidaan käyttää terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen, turvapaikanhakijoiden terveydenhuol-toa koskevien suositusten ja ohjeiden kehittämiseen sekä tutkimukseen monikult-tuurisista potilaista.
Aineistonkeruumenetelmänä oli yksilöhaastattelut, jotka toteutettiin kahdessa kaupungissa keväällä 2019 kahdessa eri kouluterveydenhuollossa, joissa on alaikäisiä turvapaikanhakijoita oppilaina. Tutkimukseen osallistui 12 koulu-terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Kouluterveydenhoitajien kokemukset turvapaikanhakijoiden hoidosta liittyivät 1) hoidon ja palveluiden epäselvyyksiin, 2) puutteellisiin terveystietoihin, 3) hyvän hoidon saavuttamisen esteisiin, 4) hoitosuhteen rakentamisen ja ylläpidon vaativuuteen, 5) potilasohjauksen perusteellisuuteen ja sen kulttuuri-sidonnaisuuteen, 6) monipuoliseen yhteistyöhön, 7) turvapaikanhakijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä 8) työssä jaksamiseen.
Tulosten perusteella kouluterveydenhoitajat pitivät turvapaikanhakijoiden hoitoa antoisana, mutta sitä varjostivat monenlaiset työn sisällölliset ja organisatoriset tekijät. Turvapaikanhakijoiden laadukkaan hoidon takaamiseksi kouluterveyden-huollossa täytyy varautua turvapaikanhakijoiden hoitoon liittyviin erityispiirteisiin ja turvapaikanhakijoiden hoitoa tulee kehittää vastaamaan paremmin alaikäisten turvapaikanhakijoiden tarpeita. The amount of forcibly displaced people is rising globally, yet research regarding minor asylum seekers’ school health care is limited. School nurses are in fundamental position in promotion of asylum seekers’ health and wellbeing, thus research regarding nurses’ experiences about care of asylum seekers is important. Aim of this study was to describe minor asylum seekers’ school health care in nurses’ perspective. Goal was to provide knowledge about minor asylum seekers’ school health care that can be exploited in improvements of health care system, in recommendations and guidelines concerning asylum seekers, and in research of multicultural patients.
Data collection was made by individual interviews that were conducted in spring in 2019 in two different Finnish school health care organizations that had minor asylum seekers as students. 12 school nurses participated the study. Data was analyzed with inductive content analyses.
School nurses’ experiences regarding minor asylum seekers’ school healthcare concerned 1) unclarity of asylum seekers’ services and care, 2) inadequate health records, 3) barriers to provide as high quality care as desired (by nurses), 4) demanding nurse-student relationship, 5) starting patient education from the basics and acknowledge of cultural differences in patient education, 6) diverse collaboration, 7) health and wellbeing of asylum seekers, and 8) nurses’ wellbeing in work.
As a conclusion, school nurses perceived minor asylum seekers’ health care as rewarding but several aspects in nurses’ work and in organizations impair care. In order to provide high quality care for minor asylum seekers, school health care must be prepared for special characteristics of asylum seekers and develop the care so that it corresponds with the needs of asylum seekers.
Aineistonkeruumenetelmänä oli yksilöhaastattelut, jotka toteutettiin kahdessa kaupungissa keväällä 2019 kahdessa eri kouluterveydenhuollossa, joissa on alaikäisiä turvapaikanhakijoita oppilaina. Tutkimukseen osallistui 12 koulu-terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Kouluterveydenhoitajien kokemukset turvapaikanhakijoiden hoidosta liittyivät 1) hoidon ja palveluiden epäselvyyksiin, 2) puutteellisiin terveystietoihin, 3) hyvän hoidon saavuttamisen esteisiin, 4) hoitosuhteen rakentamisen ja ylläpidon vaativuuteen, 5) potilasohjauksen perusteellisuuteen ja sen kulttuuri-sidonnaisuuteen, 6) monipuoliseen yhteistyöhön, 7) turvapaikanhakijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä 8) työssä jaksamiseen.
Tulosten perusteella kouluterveydenhoitajat pitivät turvapaikanhakijoiden hoitoa antoisana, mutta sitä varjostivat monenlaiset työn sisällölliset ja organisatoriset tekijät. Turvapaikanhakijoiden laadukkaan hoidon takaamiseksi kouluterveyden-huollossa täytyy varautua turvapaikanhakijoiden hoitoon liittyviin erityispiirteisiin ja turvapaikanhakijoiden hoitoa tulee kehittää vastaamaan paremmin alaikäisten turvapaikanhakijoiden tarpeita.
Data collection was made by individual interviews that were conducted in spring in 2019 in two different Finnish school health care organizations that had minor asylum seekers as students. 12 school nurses participated the study. Data was analyzed with inductive content analyses.
School nurses’ experiences regarding minor asylum seekers’ school healthcare concerned 1) unclarity of asylum seekers’ services and care, 2) inadequate health records, 3) barriers to provide as high quality care as desired (by nurses), 4) demanding nurse-student relationship, 5) starting patient education from the basics and acknowledge of cultural differences in patient education, 6) diverse collaboration, 7) health and wellbeing of asylum seekers, and 8) nurses’ wellbeing in work.
As a conclusion, school nurses perceived minor asylum seekers’ health care as rewarding but several aspects in nurses’ work and in organizations impair care. In order to provide high quality care for minor asylum seekers, school health care must be prepared for special characteristics of asylum seekers and develop the care so that it corresponds with the needs of asylum seekers.