Tuloerojen kaventamista koskeneet asenteet Virossa 2004–2018
Hirvelä, Tatu (2019-12-01)
Tuloerojen kaventamista koskeneet asenteet Virossa 2004–2018
Hirvelä, Tatu
(01.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748523
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748523
Tiivistelmä
Viron taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on ollut nopeaa sen jälkeen, kun maa vuonna 1991 irtautui Neuvostoliitosta ja palautti itsenäisyytensä. Tähän kehitykseen on liittynyt myös haasteita. Yhtenä sellaisena voidaan pitää maan tuloeroja, jotka ovat olleet Euroopan unionin sisällä suurimpien joukossa. Tämä on ollut seurausta esimerkiksi Viron verotusjärjestelmästä ja vaatimattomasta sosiaaliturvasta. Yleisemmin tuloeroista ja niiden vaikutuksista on käyty runsaasti keskustelua viime aikoina. Samalla on julkaistu yhä enemmän tutkimuksia siitä, millä perustein erilaiset ihmiset suhtautuvat tulojen uudelleenjakoon. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan tuloerojen kaventamista koskeneita asenteita Virossa vuosina 2004–2018.
Kiinnostuksena kohteena on tarkastella tuloerojen kaventamista koskeneiden asenteiden ajallista muutosta sekä mahdollisia asenne-eroja eri ryhmien välillä. Käytössä on kahdeksan poikkileikkausaineistoa vuosilta 2004–2018. Taustamuuttujia ovat sukupuoli, syntymäkohortti, koulutusaste, työmarkkina-asema, kansalaisuus ja asuinmaakunta. Tutkielman aineistona käytetään European Social Survey -kyselyaineistoa. Analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että suurin osa Virossa asuvista on kannattanut tuloerojen kaventamista, vaikka ajatusta puoltaneiden osuus onkin vaihdellut eri vuosien välillä. Koko aineiston osalta miltei kolme neljästä on ollut tätä mieltä. Asenteet ovat kuitenkin olleet kielteisimmillään tarkastelujakson lopussa. Havaitaan, että kaikilla valituilla taustamuuttujilla on ollut vaikutusta tuloerojen kaventamista koskeneisiin asenteisiin. Selittävien muuttujien luokista vähiten myönteisesti ajatukseen ovat suhtautuneet miehet, nuorimpaan kohorttiin kuuluneet, korkeasti koulutetut, opiskelijat, Viron kansalaiset sekä Harjumaalla asuneet. Tutkielmassa saadut tulokset ovat monilta osin yhteneväisiä verrattuna aiempiin tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu asennoitumista tuloerojen kaventamiseen.
Kiinnostuksena kohteena on tarkastella tuloerojen kaventamista koskeneiden asenteiden ajallista muutosta sekä mahdollisia asenne-eroja eri ryhmien välillä. Käytössä on kahdeksan poikkileikkausaineistoa vuosilta 2004–2018. Taustamuuttujia ovat sukupuoli, syntymäkohortti, koulutusaste, työmarkkina-asema, kansalaisuus ja asuinmaakunta. Tutkielman aineistona käytetään European Social Survey -kyselyaineistoa. Analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että suurin osa Virossa asuvista on kannattanut tuloerojen kaventamista, vaikka ajatusta puoltaneiden osuus onkin vaihdellut eri vuosien välillä. Koko aineiston osalta miltei kolme neljästä on ollut tätä mieltä. Asenteet ovat kuitenkin olleet kielteisimmillään tarkastelujakson lopussa. Havaitaan, että kaikilla valituilla taustamuuttujilla on ollut vaikutusta tuloerojen kaventamista koskeneisiin asenteisiin. Selittävien muuttujien luokista vähiten myönteisesti ajatukseen ovat suhtautuneet miehet, nuorimpaan kohorttiin kuuluneet, korkeasti koulutetut, opiskelijat, Viron kansalaiset sekä Harjumaalla asuneet. Tutkielmassa saadut tulokset ovat monilta osin yhteneväisiä verrattuna aiempiin tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu asennoitumista tuloerojen kaventamiseen.