ARKIPÄIVÄN KEHOLLISET KAMPPAILUT : Kehot kuukautiskokemuksissa ja voimaantumisprosessin elementit Nairobissa, Keniassa
Mäkelä, Noora (2019-12-03)
ARKIPÄIVÄN KEHOLLISET KAMPPAILUT : Kehot kuukautiskokemuksissa ja voimaantumisprosessin elementit Nairobissa, Keniassa
Mäkelä, Noora
(03.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049268
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049268
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan feministisen maantieteen ja kehitysmaantieteen avulla ”sotkuisia kehoja”, siis kehoja, jotka ovat fyysisiä, materiaalisia ja biologisia, rakentuvat suhteessa toisiin, materiaaliseen ja sosiaaliseen maailmaan sekä sosiaalisiin kategorioihin ja merkityksiin. ”Sotkuisten kehojen” rajat ovat häilyvät, ne vuotavat esimerkiksi kuukautisten, synnytysten tai rintamaidon valumisen aikana. Tässä tarkastellaan kehollisia kokemuksia kuukautisista ja pohditaan sitä, miten kuukautiskokemukset rakentavat kehoja ja identiteettejä. Lisäksi tarkastellaan voimaantumisprosessia strategisena muutosprosessina edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Kokemuksista ja kontekstista tarkastellaan niitä elementtejä, jotka estävät tai hidastavat voimaantumisprosessia tai toisaalta voivat sitä edistää. Tutkimus tehtiin Keniassa ja tutkimuspaikkana on ”epävirallinen asuinalue” Kibera, Nairobissa, Kenian pääkaupungissa. Tutkimuksessa mukana olevat ihmiset ovat asuneet tai asuvat edelleen Kiberassa ja äärimmäinen köyhyys on näyttäytynyt heidän elämässään laaja-alaisesti. Aiemman tutkimuksen mukaan kokemukset resurssirajoitteisilla alueilla Globaalissa Etelässä ovat samankaltaisia.
Tutkimusteoria on rakentunut yhdessä aineiston kanssa vuorovaikutuksessa. Tutkimus on teoriasidonnainen eli teoriaa ei suoranaisesti testata vaan se toimii analyysin apuna. Tässä tutkimuksessa haastateltiin ja havainnoitiin kuukautiskupin käytön edistämisen kanssa työskentelevien kansalaisjärjestöjen ihmisiä ja toimintaa. Aineistoa täydennettiin paikallisten opettajien, oppilaiden ja naisten haastatteluilla. Yhteensä tehtiin 23 puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelujen lisäksi tutkija osallistui järjestön tiimipalavereihin ja havainnoi heidän arkipäiväistä työskentelyä ja ympäristöä. Tutkimusaineisto on kerätty 4.7.–21.7.2017 pääsääntöisesti Kiberassa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin – teemoittelun avulla.
Tutkimuksen mukaan tarkastelemalla kuukautisia päästään käsiksi intiimiin ja jokapäiväiseen, voidaan tarkastella erilaisia maantieteen tilallisuuksia, haastaa vallan normeja ja tavoitella eriarvoisuuksien ja epäoikeudenmukaisuuksien vähentämistä. Empiirisen aineiston mukaan kehot ja identiteetit rakentuvat moninaisten, ajassa ja paikassa muuttuvien psyko-fyysis-emotionaalis-sosiaalisten kuukautiskokemusten kautta. Kuukautiskokemukset ovat stigmatisoidut ja tabujen rajoittamat, ne ajatellaan yksityisinä, salattavina ja niistä ei juuri puhuta, ne rajoittavat joitakin sosiaalisia toimintoja, sillä tietoisesti saatettiin välttää joitain sosiaalisia kanssakäymisiä kuukautisten aikaan. Stigmat ja tabut ovat kehollistettuja ja heikentävät arvokkuutta ja itsetuntoa. Kuukautiskupin avulla kuukautiset voidaan hallita huomaamattomasti, samalla ylläpitäen stigmoja ja tabuja, mutta vahvistaen omanarvontuntoa ja itsetuntoa. Kuukautiskupin avulla kehot ovat vapaampia toimimaan ja liikkumaan tilassa. Yksilöllistä voimaantumisprosessia edistävät kokonaisvaltainen kehotietoisuuden lisääntyminen ja laadukkaat sekä riittävät kuukautistenhallintatuotteet, erityisesti kuukautiskuppi, mutta sen lisäksi pitäisi olla eri vaihtoehtoja saatavilla. Resurssien, siis tiedon ja tuotesaatavuuden, lisääntyminen kasvattaa toimijuutta, itsetuntoa, kehojen hallintaa ja omistajuutta. Tiedon avulla voidaan myös murtaa tabuja ja stigmoja yhteiskunnassa. Voimaantumisprosessia kuitenkin hidastavat rakenteelliset esteet: tiukassa olevat sosiaaliset normit ja asenteet, äärimmäinen köyhyys, sekä politiikkojen toimeenpanemattomuus, puutteellinen jätehuolto ja varsinkin kouluilla sanitaatioinfra. Esteiden murtamiseen tarvitaan sosiaalista tukea ja kollektiivista voimaa, muutoksessa tulee olla mukana yksilöt ja avaintoimijat yhteisöissä. This thesis is a study of feminist and development geography, with a particular focus on “messy” bodies. The term messy body refers to physical, material and biological bodily processes such as menstruation, childbirth, and breast milking. The messy body is constructed in relation to others, the material and social world, social categories and meanings. This research analyses menstruation experiences, and how menstruation experiences relate to the body and identity as constructs. In addition, the research considers the empowerment process as a strategic change process promoting equality and social justice. Elements which hinder, slow or enhance that process will be considered through the bodily experiences and research context. The research was conducted in Kibera, an “informal settlement” in Nairobi, Kenya. Research participants live or have lived in Kibera and extreme poverty impacts their lives. According to previous research, experiences in the resource-restricted areas in Global South are similar.
Research theory review was informed by the data collected. Research is guided by the theory, which is not tested but supports analyses. The research methods were semi-structured thematic interviews and participatory observations. Data was collected mostly in Kibera between 4.7.–21.7.2017. Expert interviews were conducted with Non-Governmental Organization (NGO) workers promoting menstrual cups. NGO staff were also observed during their work in the research environment. Interviews with local teachers, students and women were also conducted. 23 interviews were conducted in total. In addition, the researcher participated in the NGO’s team meetings, and observed trainers’ daily work and environment. The data was analysed through content analysis – thematic analysis.
According to the feminist theory, studying menstruation can reveal intimate and everyday, different geographical spatialities, challenge norms and aim to reduce inequality and social injustice. According to the empirical data, bodies and identities are constructed through diverse physio-psycho-social and emotional menstrual experiences, which change in time and space. Menstrual experiences are stigmatized and related to taboos, menstruation is considered private, secret and something not to discuss. Menstruation limits certain bodily encounters as some chose to avoid some social interactions during menstruation. Stigmas and taboos are embodied deteriorating dignity and self-esteem. The research suggests that use of menstrual cups results in menstruation to be managed silently while reinforcing stigmas and taboos but improving dignity and self-esteem. Use of the cup allows more freedom for the bodies to interact in spaces. Individual empowerment process is enhanced through comprehensive body knowledge and access to quality menstrual products, especially the menstrual cup, but additional options should be made available. Access to resources: knowledge and products improves women´s agency, body control and ability to own their bodies. Knowledge can also break stigmas and taboos in the society. Empowerment process is hindered, however, because of structural barriers including strong social norms and attitudes, extreme poverty, lack of policy implementation, poor waste management and sanitation infrastructure, especially at schools. Peer support and collective action through individuals and key actors in the communities are needed to break barriers.
Tutkimusteoria on rakentunut yhdessä aineiston kanssa vuorovaikutuksessa. Tutkimus on teoriasidonnainen eli teoriaa ei suoranaisesti testata vaan se toimii analyysin apuna. Tässä tutkimuksessa haastateltiin ja havainnoitiin kuukautiskupin käytön edistämisen kanssa työskentelevien kansalaisjärjestöjen ihmisiä ja toimintaa. Aineistoa täydennettiin paikallisten opettajien, oppilaiden ja naisten haastatteluilla. Yhteensä tehtiin 23 puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelujen lisäksi tutkija osallistui järjestön tiimipalavereihin ja havainnoi heidän arkipäiväistä työskentelyä ja ympäristöä. Tutkimusaineisto on kerätty 4.7.–21.7.2017 pääsääntöisesti Kiberassa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin – teemoittelun avulla.
Tutkimuksen mukaan tarkastelemalla kuukautisia päästään käsiksi intiimiin ja jokapäiväiseen, voidaan tarkastella erilaisia maantieteen tilallisuuksia, haastaa vallan normeja ja tavoitella eriarvoisuuksien ja epäoikeudenmukaisuuksien vähentämistä. Empiirisen aineiston mukaan kehot ja identiteetit rakentuvat moninaisten, ajassa ja paikassa muuttuvien psyko-fyysis-emotionaalis-sosiaalisten kuukautiskokemusten kautta. Kuukautiskokemukset ovat stigmatisoidut ja tabujen rajoittamat, ne ajatellaan yksityisinä, salattavina ja niistä ei juuri puhuta, ne rajoittavat joitakin sosiaalisia toimintoja, sillä tietoisesti saatettiin välttää joitain sosiaalisia kanssakäymisiä kuukautisten aikaan. Stigmat ja tabut ovat kehollistettuja ja heikentävät arvokkuutta ja itsetuntoa. Kuukautiskupin avulla kuukautiset voidaan hallita huomaamattomasti, samalla ylläpitäen stigmoja ja tabuja, mutta vahvistaen omanarvontuntoa ja itsetuntoa. Kuukautiskupin avulla kehot ovat vapaampia toimimaan ja liikkumaan tilassa. Yksilöllistä voimaantumisprosessia edistävät kokonaisvaltainen kehotietoisuuden lisääntyminen ja laadukkaat sekä riittävät kuukautistenhallintatuotteet, erityisesti kuukautiskuppi, mutta sen lisäksi pitäisi olla eri vaihtoehtoja saatavilla. Resurssien, siis tiedon ja tuotesaatavuuden, lisääntyminen kasvattaa toimijuutta, itsetuntoa, kehojen hallintaa ja omistajuutta. Tiedon avulla voidaan myös murtaa tabuja ja stigmoja yhteiskunnassa. Voimaantumisprosessia kuitenkin hidastavat rakenteelliset esteet: tiukassa olevat sosiaaliset normit ja asenteet, äärimmäinen köyhyys, sekä politiikkojen toimeenpanemattomuus, puutteellinen jätehuolto ja varsinkin kouluilla sanitaatioinfra. Esteiden murtamiseen tarvitaan sosiaalista tukea ja kollektiivista voimaa, muutoksessa tulee olla mukana yksilöt ja avaintoimijat yhteisöissä.
Research theory review was informed by the data collected. Research is guided by the theory, which is not tested but supports analyses. The research methods were semi-structured thematic interviews and participatory observations. Data was collected mostly in Kibera between 4.7.–21.7.2017. Expert interviews were conducted with Non-Governmental Organization (NGO) workers promoting menstrual cups. NGO staff were also observed during their work in the research environment. Interviews with local teachers, students and women were also conducted. 23 interviews were conducted in total. In addition, the researcher participated in the NGO’s team meetings, and observed trainers’ daily work and environment. The data was analysed through content analysis – thematic analysis.
According to the feminist theory, studying menstruation can reveal intimate and everyday, different geographical spatialities, challenge norms and aim to reduce inequality and social injustice. According to the empirical data, bodies and identities are constructed through diverse physio-psycho-social and emotional menstrual experiences, which change in time and space. Menstrual experiences are stigmatized and related to taboos, menstruation is considered private, secret and something not to discuss. Menstruation limits certain bodily encounters as some chose to avoid some social interactions during menstruation. Stigmas and taboos are embodied deteriorating dignity and self-esteem. The research suggests that use of menstrual cups results in menstruation to be managed silently while reinforcing stigmas and taboos but improving dignity and self-esteem. Use of the cup allows more freedom for the bodies to interact in spaces. Individual empowerment process is enhanced through comprehensive body knowledge and access to quality menstrual products, especially the menstrual cup, but additional options should be made available. Access to resources: knowledge and products improves women´s agency, body control and ability to own their bodies. Knowledge can also break stigmas and taboos in the society. Empowerment process is hindered, however, because of structural barriers including strong social norms and attitudes, extreme poverty, lack of policy implementation, poor waste management and sanitation infrastructure, especially at schools. Peer support and collective action through individuals and key actors in the communities are needed to break barriers.