Taloushallinnon prosessien automatisointi ohjelmistorobotiikalla
Räsänen, Mira (2019-12-11)
Taloushallinnon prosessien automatisointi ohjelmistorobotiikalla
(11.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121948925
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121948925
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan ohjelmistorobotiikan soveltuvuutta taloushallintoon, sekä ohjelmistorobotiikkaan liittyviä hyötyjä ja haasteita. Erityisesti tutkitaan, kuinka ohjelmistorobotiikkaa voidaan hyödyntää ostoreskontran prosessien tehostamisessa. Vaikka ohjelmistorobotiikkaa on käsitelty mediassa, ei aiheesta ole vielä kovin kattavasti tutkimuskirjallisuutta. Tämä tutkimuksen tavoitteena on laajentaa ymmärrystä ohjelmistorobotiikasta ja lisätä aiheesta kirjoitettua tutkimuskirjallisuutta.
Tutkimus toteutetaan laadullisena interventionistisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerätään puolistrukturoitujen haastattelujen ja havainnoinnin avulla. Tutkimuksessa haastatellaan valitun kohdeyrityksen ostolaskuja käsitteleviä henkilöitä. Tutkimus on tehty toimeksiantona CGI:lle, jonka asiakas tutkimuksen kohdeyritys on. Aineiston analysointiin tukea antaa erityisesti Burnsin ja Scapensin (2000) viitekehys johdon laskentatoimen muutoksesta ja sääntöjen ja rutiinien suhteesta. Viitekehystä hyödynnetään tutkimuksen metoditeoriana.
Tutkimuksen interventiona tunnistetaan kohdeyrityksen ostoreskontrasta kohteita, jotka voisivat tutkimuskirjallisuuden perusteella soveltua automatisoitavaksi ohjelmistorobotiikalla. Tutkimuksen tärkein johtopäätös on, että vaikka tutkimuskirjallisuuden mukaan ohjelmistorobotiikan pitäisi soveltua hyvin tietynlaisten työvaiheiden automatisointiin, organisaatioon institutionalisoituneet rutiinit voivat vaikeuttaa automatisointiin liittyvien sääntöjen toteuttamista käytännössä. Rutiinien muodostamien muutoskitkojen takia voikin olla, ettei ohjelmistorobotiikka sovellu organisaatioon niin hyvin kuin sen teoriassa pitäisi. Tulokset tukevat myös näkemystä siitä, että ennen automatisointia on tärkeä pohtia, toimivatko automatisoitavat prosessit jo ennen automatisointia mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi kohdeyritys hyötyisi ohjelmistorobotiikasta enemmän, jos se käsittelisi ostolaskujaan standardoidummalla tavalla.
Tutkimus toteutetaan laadullisena interventionistisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerätään puolistrukturoitujen haastattelujen ja havainnoinnin avulla. Tutkimuksessa haastatellaan valitun kohdeyrityksen ostolaskuja käsitteleviä henkilöitä. Tutkimus on tehty toimeksiantona CGI:lle, jonka asiakas tutkimuksen kohdeyritys on. Aineiston analysointiin tukea antaa erityisesti Burnsin ja Scapensin (2000) viitekehys johdon laskentatoimen muutoksesta ja sääntöjen ja rutiinien suhteesta. Viitekehystä hyödynnetään tutkimuksen metoditeoriana.
Tutkimuksen interventiona tunnistetaan kohdeyrityksen ostoreskontrasta kohteita, jotka voisivat tutkimuskirjallisuuden perusteella soveltua automatisoitavaksi ohjelmistorobotiikalla. Tutkimuksen tärkein johtopäätös on, että vaikka tutkimuskirjallisuuden mukaan ohjelmistorobotiikan pitäisi soveltua hyvin tietynlaisten työvaiheiden automatisointiin, organisaatioon institutionalisoituneet rutiinit voivat vaikeuttaa automatisointiin liittyvien sääntöjen toteuttamista käytännössä. Rutiinien muodostamien muutoskitkojen takia voikin olla, ettei ohjelmistorobotiikka sovellu organisaatioon niin hyvin kuin sen teoriassa pitäisi. Tulokset tukevat myös näkemystä siitä, että ennen automatisointia on tärkeä pohtia, toimivatko automatisoitavat prosessit jo ennen automatisointia mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi kohdeyritys hyötyisi ohjelmistorobotiikasta enemmän, jos se käsittelisi ostolaskujaan standardoidummalla tavalla.