JULKINEN VELKA JA KREIKAN TIE : Finanssipoliittisia reaktioita eräissä OECD-maissa

Abstract

Euroalueen velkakriisi herätti julkisen talouden kestävyyttä koskevat kysymykset esille poliittisessa ja akateemisessa keskustelussa. Aihe sai laajempaa kiinnostusta osakseen viimeistään silloin kuin Kreikka ja muut kriisimaat ajautuivat hätärahoituksen piiriin. Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan useimpien Euroopan maiden ja Japanin julkista velkaa sekä finanssipolitiikkaa yleisempien aihetta koskevien ekonometristen mallien valossa. Tarkasteltavat ajanjaksot alkavat maakohtaisesti aikasarjojen saatavuuden mukaan 1940-luvun jälkipuoliskolta vuoteen 2018 saakka. Maavertailun lisäksi Kreikan vaiheita ajautumisessa velkajärjestelyyn tutkitaan perusteellisemmin ja Kreikka toimii pääasiallisena vertailukohteena. Lisäksi muiden Euroopan kriisimaiden taloushistoriaa on avattu. Japani on valittu mukaan ekonometrisiin testeihin vertailumaaksi korkean julkisen velkansa vuoksi. Julkistalouden kestävyyttä mittaaviksi malleiksi on valittu aiheeseen sopivat yksikköjuuritestit ja finanssipolitiikan reaktiofunktioon perustuvia eri sovellutuksia. Finanssipolitiikan reaktiofunktio on normaalimuodossaan perusjäämän lineaarinen funktio viivästetylle julkiselle velalle. Siinä finanssipolitiikkaa pidetään kestävänä, mikäli hallinto pystyy säännönmukaisesti vastaamaan velan kasvuun perusjäämän parannuksella, joko vähentämällä alijäämää tai kohottamalla ylijäämää. Tutkielmassa on estimointitulokset perinteisille lineaarisille malleille ja Markov-siirtymään perustuvalle kahden tilan reaktiofunktiolle. Odotetusti Kreikan estimointitulokset eivät viittaa kestävään julkistalouteen, mutta myös muiden maiden osalta on vain vähän merkkejä systemaattisesta perusjäämän positiivisesta reaktiosta. Kahden tilan reaktiomallin estimointitulosten perusteella positiiviset reaktiot sijoittuvat pääasiallisesti Bretton Woodsin kulta-aikaan, 90-luvun jälkipuoliskolle ja 2000-luvun alkuun ennen finanssikriisiä. Eurokriisin jälkeisenä aikana usean maan finanssipolitiikka ei ole kuitenkaan palautunut kriisejä edeltävien aikojen tasolle.