TEHOKKAIDEN MARKKINOIDEN HEIKKOJEN EHTOJEN TESTAUS POHJOISMAISISSA PÖRSSEISSÄ
Kivinen, Lauri (2019-11-15)
TEHOKKAIDEN MARKKINOIDEN HEIKKOJEN EHTOJEN TESTAUS POHJOISMAISISSA PÖRSSEISSÄ
Kivinen, Lauri
(15.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120545922
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120545922
Tiivistelmä
Markkinoiden sanotaan olevan tehokkaiden markkinoiden heikkojen ehtojen mukaisesti tehokkaat silloin, kun historiallisia tietoja, kuten pörssikursseja, hyödyntämällä ei voida saada ylituottoja. Tehokkaiden markkinoiden teoriaa on testattu useasti ja siitä on saatu ristiriitaisia tuloksia. Myös viime aikoina paljon huomiota saanut käyttäytymistaloustiede on osittain ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa, koska hypoteesissa ihmisten oletetaan olevan rationaalisia. Toisaalta kauppakorkeakouluissa opetetaan edelleen tehokkaiden markkinoiden hypoteesia, vaikka rahoitusmarkkinoilla jotkut ammattilaisten kaupankäyntistrategiat perustuvat esimerkiksi tekniseen analyysiin tai fundamenttianalyysiin. Tässä tutkielmassa testattiin Pohjoismaisten pörssien tehokkuutta tehokkaiden markkinoiden heikkojen ehtojen mukaisesti. Lisäksi testattiin, vaihteliko tehokkuus eri aikoina ja ovatko kaikki Pohjoismaiset pörssit tehokkaita. Tutkielman aineistona oli Pohjoismaisia pörssejä operoivan Nasdaqin tietokannasta haetut indeksit Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista, Tanskasta sekä Pohjoismaiden yleisindeksi. Aineisto sisälsi kaupankäyntipäivien avaus- ja päätöskurssin, joiden perusteella laskettiin indeksin prosentuaalinen päivämuutos. Aineisto testattiin autokorrelaatiotestillä, laskemisessa käytettiin apuna IBM:n SPSS-ohjelmaa ja sen autokorrelaatiofunktiota. Aineisto jaettiin kahteen osaan 2007-2011 ja 2012-2017, lisäksi testattiin myös koko aineisto 2007-2017. Tulokset olivat, että aineistossa ei esiintynyt merkittävää autokorrelaatiota. Korkeimmatkaan yksittäiset autokorrelaatiot eivät ylittäneet merkittävänä pidettävää rajaa. Tulosten keskihajonta oli myös pientä, ja tulokset sijoittuivat lähelle nollaa. Kaikki pörssit olivat myös tehokkaita, eli Pohjoismaiden välillä ei ollut eroja. Myöskään aineiston alku- ja loppupäässä ei esiintynyt merkittävää autokorrelaatiota. Johtopäätöksenä todetaan, että Pohjoismaiset pörssit ovat tehokkaiden markkinoiden heikkojen ehtojen mukaisesti tehokkaat. Tulokset olivat tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaisia. Tulosten perusteella Pohjoismaisista pörsseistä ei, ainakaan indekseistä, löydy mahdollisuutta ylituottoihin esimerkiksi teknisellä analyysillä. Tulokset siis tukevat hypoteesia, koska markkinoilla ei esiintynyt merkittävää autokorrelaatiota. Mutta muissa tutkimuksissa on saatu myös tehokkaiden markkinoiden hypoteesia vastustavia tutkimustuloksia.