SÄHKÖISEN RESURSSOINTISOVELLUKSEN KÄYTETTÄVYYTEEN JA PÄÄTÖKSENTEKOON KOHDISTUVA TUTKIMUS : Loppukäyttäjien näkökulma
Boucht, Sirkku (2019-12-09)
SÄHKÖISEN RESURSSOINTISOVELLUKSEN KÄYTETTÄVYYTEEN JA PÄÄTÖKSENTEKOON KOHDISTUVA TUTKIMUS : Loppukäyttäjien näkökulma
(09.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049266
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049266
Tiivistelmä
Terveydenhuollossa hoitohenkilökunnan äkilliset poissaolot, jotka johtuvat usein sairauspoissaoloista, aiheuttavat yksikköihin päivittäisen resursointihaasteen. Resurssipankkisovelluksella pyritään vastaamaan tähän äkilliseen resursointitarpeeseen kus-tannustehokkaasti. Tietoteknisten sovellusten käytettävyystutkimuksella kyetään varmentamaan ja parantamaan ISO-standardissa kuvattua tuotteen käytettävyyttä: "Tarkkuutta, tehokkuutta ja tyytyväisyyttä, jolla määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyissä ympäristöissä".
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida resurssipankkisovelluksen käytettävyyttä loppukäyttäjien näkökulmasta sekä kuvata loppukäyttäjien päivittäiseen joustavaan henkilöstöresursointiin liittyvää päätöksentekoa sovelluksen perustoimintojen kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata resurssipankkisovelluksen käytettävyyteen yhteydessä olevia tekijöitä sekä sovelluksen jatkokehitysideoita.
Resurssipankkisovelluksen käytettävyyttä tutkittiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) sekä Keski-Suomen keskussairaalassa (KSKS). Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kaikki organisaation hoitotyöntekijät ja lähiesimiehet, joilla oli kokemusta resurssipankkisovelluksen käytöstä (n=410). Tutkimus toteutettiin sähköisenä (Webropol®) kyselytutkimuksena. Kysely muodostui taustakysymyksistä sekä validoiduista mittareista: System Usability Scale (SUS) ja Technology Acceptance Model (TAM) mallin mittareista. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 25- ohjelmalla sekä avoimen kysymyksen osalta deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan resurssipankkisovelluksen yleinen käyttävyys sai 65 pistettä, hyvää käytettävyyttä kuvaavan pistemäärän ollessa 68. Niin sovelluksen käytettävyyteen kuin päivittäiseen resursointiin liittyvään päätöksentekoon selkeästi yhteydessä olevia tekijöitä olivat pelisääntöjen olemassaolo, sovelluksen käytön tiheys sekä vastaajan työaikamuoto. Havaitut jatkokehityskohteet kohdistuivat teknologian parantamiseen, automatisointiin sekä yleisesti käytäntöjen tarkentamiseen.
Käytettävyystutkimuksen perusteella saatu tieto resurssipankkisovelluksen käytettävyydestä, helppokäyttöisyydestä sekä hyödyllisyydestä auttaa kehittämään sovellusta eteenpäin. Käytettävyystutkimus vahvisti myös yhteisesti sovittujen pelisääntöjen merkitystä. Yhteisesti sovitut säännöt liikkuvuudesta muovaavat toimintakulttuuria ja tuovat liikkuvuuden osaksi terveydenhuollon normaalia arkea. Terveydenhuollon käytettävyystutkimuksella kyetään tukemaan välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota, jonka on arvioitu selkeästi hillitsevän kustannuksia tulevaisuudessa. In the health services, the sudden absences of the nursing staff, usually caused by illness, creates a daily rescheduling challenges to the units. The IT-based rescheduling solution aims to respond to this sudden resourcing need cost effectively. With the usability study of information technology applications, it is possible to validate and improve product usability, as described in ISO: “A product can be used by specified users to achieve specified goals with effectiveness, efficiency and satisfaction in a specified context of use”.
The purpose of this study was to estimate the usability of the resource bank application from the end users' point of view and to describe the decision making process through the basic functions of the solution. This is directly related to the end users' daily process of flexible staff resource allocation. The aim of the study was to describe the factors related to the usability of the IT-based rescheduling solution, and ideas for further development of the solution.
The usability of the IT-based rescheduling solution was studied at Turku University Hospital (Tyks) and Central Finland Central Hospital (KSKS). The target group of the study consisted of all nurses and supervisors in the organization who had experience in using the IT-based rescheduling solution (n=410). The study was conducted as an electronic survey (Webropol®). The survey consisted of background questions and validated metrics: System Usability Scale (SUS) and Technology Acceptance Model (TAM) indicators of model. The data was then analyzed statistically with the SPSS 25 program, and for the open-ended question by deductive content analysis
According to the results of the research, the overall usability of the IT-based re-scheduling solution was 65 points, while 68 points would have indicated good usability. The working times of the respondent, the frequency of the solution use, and the overall existence of the commonly agreed rules for the IT-based rescheduling solution use were all significant factors related to the usability of the solution, and the decision making related to daily resourcing. Technological improvements, solution automation and streamlining the general practices were all identified as subjects for further development.
The usability study provides information on the usability, ease of use and usefulness of the IT-based rescheduling solution to help develop the solution further. The usability study also confirmed the importance of commonly agreed rules. The common rules of floating sifts the culture and make floating part of the normal health care life. With the use of the usability study we are able to support the necessary digitalisation of social and health care, which has been estimated to restrain significantly the costs in the future.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida resurssipankkisovelluksen käytettävyyttä loppukäyttäjien näkökulmasta sekä kuvata loppukäyttäjien päivittäiseen joustavaan henkilöstöresursointiin liittyvää päätöksentekoa sovelluksen perustoimintojen kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata resurssipankkisovelluksen käytettävyyteen yhteydessä olevia tekijöitä sekä sovelluksen jatkokehitysideoita.
Resurssipankkisovelluksen käytettävyyttä tutkittiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) sekä Keski-Suomen keskussairaalassa (KSKS). Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kaikki organisaation hoitotyöntekijät ja lähiesimiehet, joilla oli kokemusta resurssipankkisovelluksen käytöstä (n=410). Tutkimus toteutettiin sähköisenä (Webropol®) kyselytutkimuksena. Kysely muodostui taustakysymyksistä sekä validoiduista mittareista: System Usability Scale (SUS) ja Technology Acceptance Model (TAM) mallin mittareista. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 25- ohjelmalla sekä avoimen kysymyksen osalta deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan resurssipankkisovelluksen yleinen käyttävyys sai 65 pistettä, hyvää käytettävyyttä kuvaavan pistemäärän ollessa 68. Niin sovelluksen käytettävyyteen kuin päivittäiseen resursointiin liittyvään päätöksentekoon selkeästi yhteydessä olevia tekijöitä olivat pelisääntöjen olemassaolo, sovelluksen käytön tiheys sekä vastaajan työaikamuoto. Havaitut jatkokehityskohteet kohdistuivat teknologian parantamiseen, automatisointiin sekä yleisesti käytäntöjen tarkentamiseen.
Käytettävyystutkimuksen perusteella saatu tieto resurssipankkisovelluksen käytettävyydestä, helppokäyttöisyydestä sekä hyödyllisyydestä auttaa kehittämään sovellusta eteenpäin. Käytettävyystutkimus vahvisti myös yhteisesti sovittujen pelisääntöjen merkitystä. Yhteisesti sovitut säännöt liikkuvuudesta muovaavat toimintakulttuuria ja tuovat liikkuvuuden osaksi terveydenhuollon normaalia arkea. Terveydenhuollon käytettävyystutkimuksella kyetään tukemaan välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota, jonka on arvioitu selkeästi hillitsevän kustannuksia tulevaisuudessa.
The purpose of this study was to estimate the usability of the resource bank application from the end users' point of view and to describe the decision making process through the basic functions of the solution. This is directly related to the end users' daily process of flexible staff resource allocation. The aim of the study was to describe the factors related to the usability of the IT-based rescheduling solution, and ideas for further development of the solution.
The usability of the IT-based rescheduling solution was studied at Turku University Hospital (Tyks) and Central Finland Central Hospital (KSKS). The target group of the study consisted of all nurses and supervisors in the organization who had experience in using the IT-based rescheduling solution (n=410). The study was conducted as an electronic survey (Webropol®). The survey consisted of background questions and validated metrics: System Usability Scale (SUS) and Technology Acceptance Model (TAM) indicators of model. The data was then analyzed statistically with the SPSS 25 program, and for the open-ended question by deductive content analysis
According to the results of the research, the overall usability of the IT-based re-scheduling solution was 65 points, while 68 points would have indicated good usability. The working times of the respondent, the frequency of the solution use, and the overall existence of the commonly agreed rules for the IT-based rescheduling solution use were all significant factors related to the usability of the solution, and the decision making related to daily resourcing. Technological improvements, solution automation and streamlining the general practices were all identified as subjects for further development.
The usability study provides information on the usability, ease of use and usefulness of the IT-based rescheduling solution to help develop the solution further. The usability study also confirmed the importance of commonly agreed rules. The common rules of floating sifts the culture and make floating part of the normal health care life. With the use of the usability study we are able to support the necessary digitalisation of social and health care, which has been estimated to restrain significantly the costs in the future.