"Hyvää, huwitusta ja hyödytystä” hunajamehiläisestä : Suomenkielinen keskustelu kansanvalistuksellisissa julkaisuissa 1840–1895
Mäkelä, Mia (2019-12-12)
"Hyvää, huwitusta ja hyödytystä” hunajamehiläisestä : Suomenkielinen keskustelu kansanvalistuksellisissa julkaisuissa 1840–1895
Mäkelä, Mia
(12.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949093
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949093
Tiivistelmä
Tämän tutkielman pääroolissa on suhteemme hyönteiseen, jota kutsutaan suomen kielellä nykyään hunajamehiläiseksi, tarhamehiläiseksi tai kesymehiläiseksi. Tutkin tämän eläinlajin historiaa Suomessa 1800-luvun puolivälistä 1890-luvulle. Laji vaikutti suomalaisille vieraalta, mutta sitä markkinoitiin sanomalehtien puheenvuoroissa paluumuuttajana. Mistä oli kyse? Tarkastelen aikakauden suomenkielisten lehtikirjoituksien ja oppikirjojen sisältöjä kartoittaakseni hunajamehiläiseen liittyvää kielenkäyttöä, asenteita ja strategioita. Kysyn miksi ja miten mehiläisestä keskusteltiin suomen kielellä. Tutkin kuinka tätä mysteeristä hyönteistä kuvailtiin, kuviteltiin ja nimitettiin. Lehdistössä pyrittiin edistämään mehiläistarhausta argumenteilla, joiden yhteisenä mottona vaikutti olevan "hyöty, huvi ja helppous". Tutkin millaista hyötyä ja huvia mehiläisestä oikeastaan luvattiin ja kuinka helppoa toiminta oli käytännön tasolla? Etsin sanomalehdistä syitä sille, miksi hunajamehiläinen, tämä nykyisen katsantokannan mukaisesti vieraslajiksi luokiteltava hyönteinen, haluttiin tuoda Suomeen. Tutkimukseni kuuluu humanistisen eläintutkimuksen piiriin. Tulkitsen suomalaisten ja hunajamehiläisen kohtaamista posthumanistisesta näkökulmasta.