Eskarista ekalle : Esiopetuksesta kouluun siirtyminen lasten kokemana
Nyblom, Maija (2019-11-26)
Eskarista ekalle : Esiopetuksesta kouluun siirtyminen lasten kokemana
Nyblom, Maija
(26.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748599
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748599
Tiivistelmä
Kouluun siirtyminen koskee vuosittain suurta lapsijoukkoa, joten ilmiötä sinänsä voisi luon-nehtia hyvinkin tavanomaiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda tästä itsestään selvästä ja kaikkia lapsia koskevasta ilmiöstä esiin sellaisia piirteitä, että kasvatusalan ammat-tilaiset ja muutkin lasten elämässä olevat aikuiset voisivat nähdä sen uudessa ja tuoreessa valossa.
Tutkimus on lähtökohtaisesti kvalitatiivinen tapaustutkimus, sillä siinä tutkitaan haastattelujen avulla yksittäisen satakuntalaisen esikouluryhmän siirtymistä ensimmäiselle luokalle. Tutki-mus on toteutettu neljällä eri haastattelukerralla vuoden 2018 kevään ja syksyn aikana. Haas-tattelututkimuksella on pyritty hakemaan vastauksia kahteen kysymykseen: minkälaisia käsi-tyksiä lapsilla on esiopetuksesta ja kouluun siirtymisestä esiopetusvuoden keväällä ja miten lapset kokivat kouluun siirtymisen syksyllä.
Esiopetuksessa olevat lapset pitivät koulua opettajajohtoisena paikkana, johon mennään op-pimaan asioita. Lähes kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että leikki tulee vähenemään kou-lun alkaessa. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että lapsi ei pysty yksistään vaikuttamaan kouluun siirtymisen sujuvuuteen. Lapset esimerkiksi tunsivat jännitystä ja pitivät kaverisuh-teiden säilymistä tärkeänä. Niin vanhemmilla kuin sekä esi- että alkuopetuksen puolen am-mattikasvattajilla on keskeinen tehtävä ja mahdollisuus vaikuttaa lapsen toimintaympäristöön ja sen rakenteisiin. Kyse ei ole pelkästään lapsen valmiudesta aloittaa koulu, vaan myös esi-opetuksen tehtävästä auttaa lasta valmistautumaan koulutielle ja koulun valmiudesta ottaa lapsi vastaan. Erityisesti lasten tunteisiin ja niiden käsittelyyn voisi kiinnittää huomiota käy-tännön työssä sekä esi- että alkuopetuksessa. Tämä voisi osaltaan helpottaa sujuvaa kouluun siirtymistä.
Tutkimus on lähtökohtaisesti kvalitatiivinen tapaustutkimus, sillä siinä tutkitaan haastattelujen avulla yksittäisen satakuntalaisen esikouluryhmän siirtymistä ensimmäiselle luokalle. Tutki-mus on toteutettu neljällä eri haastattelukerralla vuoden 2018 kevään ja syksyn aikana. Haas-tattelututkimuksella on pyritty hakemaan vastauksia kahteen kysymykseen: minkälaisia käsi-tyksiä lapsilla on esiopetuksesta ja kouluun siirtymisestä esiopetusvuoden keväällä ja miten lapset kokivat kouluun siirtymisen syksyllä.
Esiopetuksessa olevat lapset pitivät koulua opettajajohtoisena paikkana, johon mennään op-pimaan asioita. Lähes kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että leikki tulee vähenemään kou-lun alkaessa. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että lapsi ei pysty yksistään vaikuttamaan kouluun siirtymisen sujuvuuteen. Lapset esimerkiksi tunsivat jännitystä ja pitivät kaverisuh-teiden säilymistä tärkeänä. Niin vanhemmilla kuin sekä esi- että alkuopetuksen puolen am-mattikasvattajilla on keskeinen tehtävä ja mahdollisuus vaikuttaa lapsen toimintaympäristöön ja sen rakenteisiin. Kyse ei ole pelkästään lapsen valmiudesta aloittaa koulu, vaan myös esi-opetuksen tehtävästä auttaa lasta valmistautumaan koulutielle ja koulun valmiudesta ottaa lapsi vastaan. Erityisesti lasten tunteisiin ja niiden käsittelyyn voisi kiinnittää huomiota käy-tännön työssä sekä esi- että alkuopetuksessa. Tämä voisi osaltaan helpottaa sujuvaa kouluun siirtymistä.