Potilaan arvioima fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen
Tevasaari, Anne (2019-12-13)
Potilaan arvioima fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen
Tevasaari, Anne
(13.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949036
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949036
Tiivistelmä
Polven tekonivelleikkaus, jossa polvinivel korvataan keinonivelellä, kohentaa potilaan toimintakykyä, lievittää kipua ja parantaa elämänlaatua pitkällä aikavälillä. Tutkimusta tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden arvioimasta fyysisestä toimintakyvystä, potilaiden fyysisistä edellytyksistä selviytyä tärkeistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista varhaisen kuntoutumisen aikana on tehty vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata polven tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden arvioimaa fyysistä toimintakykyä neljä viikkoa leikkauksen jälkeen ja selvittää siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena oli tehostaa yksilöllistä hoitoa ja ohjausta tarvitsevien potilaiden varhaisen vaiheen kuntoutumista. Tutkimus oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Kohderyhmän muodostivat polven tekonivelleikkauksessa ensimmäistä kertaa olleet, yhden sairaanhoitopiirin yli 64-vuotiaat, kotiutuneet potilaat. Aineisto (n=85) kerättiin toukokuun - marraskuun 2018 välisenä aikana, neljä viikkoa leikkauksen jälkeen KOOS-polvikyselyllä (Knee Injury and Osteoarthritis Outcome Score). Kysely postitettiin tutkittaville tai jaettiin henkilökohtaisesti fysioterapiakontrollin yhteydessä. Taustamuuttujia olivat ikä, sukupuoli, painoindeksi, diagnosoidut pitkäaikaissairaudet, sosiaalinen tuki, kotipalvelun, kipulääkkeen ja kävelyn apuvälineen käyttö, preoperatiivisen ohjauksen ja kirjallisten kotiharjoitusohjeiden saanti ja viikossa toteutuneet harjoituskerrat. Tutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS 25.0 -tilasto-ohjelmalla. Tutkimuksen tulosten mukaan tutkittavien päivittäiset kivut olivat lievittyneet ja fyysinen toimintakyky oli kohentunut ja tutkittavat selviytyivät jokapäiväisen elämän kevyimmistä perustoiminnoista. Polven liikkuvuus oli kohtuullista, mutta turvotus ja jäykkyys vaivasivat. Tutkittavilla oli ongelmia vaativampaa fyysistä toimintakykyä edellyttävissä toiminnoissa eivätkä he olleet valmiita osallistumaan urheilu ja vapaa-ajan harrastuksiin. Leikattu polvi muistutti päivittäin olemassaolollaan, vaikeuttaen yleisesti päivittäiseen elämään liittyviä toimia, heikentäen tutkittavien elämänlaatua. Taustamuuttujien tilastollista merkitsevää yhteyttä (p<0,05) fyysisen toimintakyvyn tasoon neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen ei pystytty osoittamaan. Vastoin aikaisempaa tutkimustietoa suurin osa tutkittavista teki polvea kuntouttavia harjoituksia päivittäin. Fyysisen toimintakyvyn kohentuminen oli vielä kesken, mutta näyttäisi nopeutuneen verrattuna aikaisempaan tutkimustietoon. Tutkimus toteutettiin yhden sairaanhoitopiirin alueella eikä sen tuloksia voida yleistää muuhun väestöön. Tutkimuksella saatua tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää hyvään lopulliseen fyysiseen toimintakykyyn tähtäävässä, oikea-aikaisessa, yksilöiden voimavaroihin ja terveystarpeisiin perustuvassa kuntoutuksessa. Lisätutkimusta tarvitaan varhaisen kuntoutumisen ajan fyysiseen toimintakykyyn yhteydessä olevista tekijöistä. Total knee arthroplasty (TKA) is a reliable intervention for end-stage of osteoarthritis. In the long-term it regains the patient’s overall activity, improves physical function, reduces pain and enhances a quality of life. Scant research has been done on patient-reported physical functional status in the early postoperative recovery period (six months). Physical functional status refers to the physical condition of a patient to cope with his or her important everyday tasks. The aim of the study was to describe the patient’s physical functional status and to find out which factors are associated to physical functional status at four weeks after TKA. The ultimate goal was to get additional information on patient’s physical functional status and associated factors for use in individually targeted and tailored education and rehabilitation in the early postoperative recovery period. Five public health care centres in southwestern Finland were included in this descriptive and correlative quantitative study. The population consisted of TKA-patients over 64 years old, having undergone primary TKA and discharged to home (n=85). The study’s data were collected May to November 2018, four weeks after TKA using cross-sectional survey method and disease specific instrument, a personally delivered or mailed questionnaire Knee Injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS). The information on demographic and background factors characteristics of the patients such as age, gender, body mass index, comorbidities, social support, use of homecare services, painkillers, and walking aids, access to preoperative guidance and written exercise instruction, and number of weekly exercise sessions. The data were analysed statistically using IBM SPSS Version 25.0. Based on the results patient’s daily pain was reduced, physical functional status was improved and patients coped with their lightest basic daily activities. Knee mobility was moderate but swelling and stiffness were still a problem. Patients had problems with activities requiring more physical activity and were not prepared to participate in sports and recreational activities. The operated knee caused problems, reducing patient’s quality of life. Based on the statistical data no association was found between demographic and background factors and the five KOOS subscales (p<0,05). Contrary to previous research data, most of the patients performed knee rehabilitation exercises daily. Physical functional status continues to improve, although post-operative recovery seems to have accelerated compared to previous research. The results of this study cannot be generalized to the wider population. However, the information obtained through research can be utilized in tailored and individualized rehabilitation to improve patient’s physical functional status based on individual’s resources and health needs. Further research is needed on factors related to physical functional status and associated factors during the early postoperative recovery period.