Käänteiset menetelmät yläkoulu- ja lukioikäisten matematiikan opetuksessa

Abstract

Tämä Pro gradu -tutkielma on kirjallisuuskatsaus käänteisten opetusmenetelmien, eli käänteisen opetuksen ja käänteisen oppimisen, käytöstä yläkoulu- ja lukioikäisten matematiikan opetuksessa. Aihepiirin tieteelliseen tutkimukseen perustuvalla kirjallisuuskatsauksella pyrittiin selvittämään, millaisia vaikutuksia käänteisten menetelmien käytöllä matematiikan opetuksessa on yläkoulu- ja lukioikäisten oppimistuloksiin, asenteisiin ja opiskelutapoihin sekä opetustilanteeseen yleensä. Kartoitettiin myös, miten käänteisten menetelmien käyttö tutkimusten perusteella kannattaa toteuttaa ja millaisia käytännön haasteita käänteisten menetelmien käyttöön liittyy. Kolmanneksi selvitettiin vielä, mistä käänteisten menetelmien käyttöön liittyvistä asioista yläkoulu- ja lukioikäisten matematiikan opetuksessa olisi vielä aiheellista tehdä lisätutkimusta, jotta aiheesta voitaisiin tieteellisen tutkimuksen perusteella muodostaa eheä kokonaiskuva.

Käänteisten menetelmien käytön vaikutukset matematiikan oppimistuloksiin eivät tutkimusaineiston perusteella ole yksiselitteiset. Osa tutkimuksista kuvaa oppimistulosten parantuneen, kun taas osassa ei ole havaittavissa merkitsevää eroa perinteisesti opetetun ryhmän tuloksiin verrattuna. Käänteisten menetelmien käyttöönoton myötä heikentyneitä oppimistuloksia ei tutkimusaineistossa esiintynyt. Suuri osa oppilaista suhtautuu käänteisten menetelmien käyttöön myönteisesti, ja heidän opiskelustaan havaittiin tulevan itsenäisempää, vuorovaikutteisempaa ja sitoutuneempaa. Siitä huolimatta oppilailta kysyttäessä opiskelisiko mieluummin käänteisellä vai perinteisellä menetelmällä, molempien menetelmien kannattajia löytyi. Suurin havaittu vaikutus opetustilanteeseen on lisääntynyt aika oppitunneilla, kun uuden asian opetus siirtyy oppituntien ulkopuolelle.

Käänteisillä menetelmillä opettaessa suositeltiin hyvien opetusvideoiden käyttämistä tiedonsiirron välineenä sekä tukimateriaalia videoiden katsomisen tueksi ja informoimaan opettajaa, että oppilas on katsonut videot. Oppituntien suunnitteluun kannattaa panostaa huolella ja käyttää paljon aktivoivia, monipuolisia, vuorovaikutteisia ja reaalimaailman ongelmiin perustuvia tehtäviä. Merkittävin haaste matematiikan opettamisessa käänteisesti on siirtymävaihe uuteen menetelmään. Siirtymävaiheen haaste opettajalle on suuri työmäärä uudenlaisten materiaalien valmistamisessa ja oppilaalle uudenlaisten opiskelutaitojen oppiminen.

Lisää tutkimusta tarvittaisiin erityisesti menetelmien pidempikestoisesta käytöstä, mutta myös kokonaisuutena kattavampaa tutkimusta yläkoulu- ja lukioikäisten opetuksesta, matematiikan eri aihepiirien opettamisesta käänteisesti ja käänteisten menetelmien käytöstä suomalaisessa kouluympäristössä.