Lasten kaihileikkausten tulokset Tyksissä vuosina 2003–2018
Kankainen, Tuulia (2019-11-04)
Kankainen, Tuulia
04.11.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120946314
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120946314
Tiivistelmä
Tarkoitus: Kuvata Tyksissä vuosina 2003–2016 kaihileikattujen lasten näöntarkkuuden, taittovoiman ja silmänpaineen kehitystä, ja lisäleikkausten ja liitännäissairauksien esiintyvyyttä.
Menetelmät: Tutkimukseen valittiin potilaat, joilla leikattiin synnynnäinen kaihi ja asetettiin primääristi tekolinssi. Tiedot kerättiin potilastietokannasta käsin poimien ja vietiin Exceliin, jossa tehtiin aineistosta kuvaajia. Data analysoitiin SPSS-ohjelmassa.
Tulokset: 24 lasta leikattiin, joista bilateraalinen kaihi oli 10 ja unilateraalinen 14 henkilöllä. Aineisto koostui yhteensä 34 kaihisilmästä, joista yksi oli syntynyt trauman seurauksena. Kahdella lapsella oli Downin syndrooma. Leikkausiän mediaani oli 8 kk (min. 1 kk maks. 50 kk). Kuusi potilasta (10 silmää) leikattiin alle 2 kk ikäisenä (25 % potilaista). Glaukooma kehittyi kolmelle, joista kaikki leikattiin 1 kk iässä. Jälkikaihileikkaus tehtiin 12 silmään ja karsastusleikkaus 5 silmään. 3 v kohdalla taittovoimien mediaani oli bilateraalisessa kaihissa –3,188 D ja unilateraalisessa –0,125 D ja ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p=0,047). 1–18 kk leikkauksen jälkeen taittovoima muuttui keskimäärin –3,90 D, ja 2–5 v välillä –1,702 D. 3,5–7 v seurannassa kahdeksan silmää jäi amblyoopiksi, joista kolme oli bilateraalisia kaiheja ja viisi unilateraalisia. Bilateraalisista kaihisilmistä (n=12) yksi saavutti 1,0 visuksen ja neljä yli 0,6. Unilateraalisista kaihisilmistä (n=8) yksikään ei saavuttanut yli 0,8 visusta ja kahdella visus oli yli 0,6.
Pohdinta: Kaihileikkauksen jälkeen on nähtävissä leikattujen silmien myopisoitumistaipumus, joka oli voimakkaampaa bilateraalisissa kaiheissa. Näöntarkkuus jäi unilateraalissa tapauksissa bilateraalisia heikommaksi. Glaukooma kehittyi potilaille, jotka oli leikattu 1 kk iässä.
Menetelmät: Tutkimukseen valittiin potilaat, joilla leikattiin synnynnäinen kaihi ja asetettiin primääristi tekolinssi. Tiedot kerättiin potilastietokannasta käsin poimien ja vietiin Exceliin, jossa tehtiin aineistosta kuvaajia. Data analysoitiin SPSS-ohjelmassa.
Tulokset: 24 lasta leikattiin, joista bilateraalinen kaihi oli 10 ja unilateraalinen 14 henkilöllä. Aineisto koostui yhteensä 34 kaihisilmästä, joista yksi oli syntynyt trauman seurauksena. Kahdella lapsella oli Downin syndrooma. Leikkausiän mediaani oli 8 kk (min. 1 kk maks. 50 kk). Kuusi potilasta (10 silmää) leikattiin alle 2 kk ikäisenä (25 % potilaista). Glaukooma kehittyi kolmelle, joista kaikki leikattiin 1 kk iässä. Jälkikaihileikkaus tehtiin 12 silmään ja karsastusleikkaus 5 silmään. 3 v kohdalla taittovoimien mediaani oli bilateraalisessa kaihissa –3,188 D ja unilateraalisessa –0,125 D ja ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p=0,047). 1–18 kk leikkauksen jälkeen taittovoima muuttui keskimäärin –3,90 D, ja 2–5 v välillä –1,702 D. 3,5–7 v seurannassa kahdeksan silmää jäi amblyoopiksi, joista kolme oli bilateraalisia kaiheja ja viisi unilateraalisia. Bilateraalisista kaihisilmistä (n=12) yksi saavutti 1,0 visuksen ja neljä yli 0,6. Unilateraalisista kaihisilmistä (n=8) yksikään ei saavuttanut yli 0,8 visusta ja kahdella visus oli yli 0,6.
Pohdinta: Kaihileikkauksen jälkeen on nähtävissä leikattujen silmien myopisoitumistaipumus, joka oli voimakkaampaa bilateraalisissa kaiheissa. Näöntarkkuus jäi unilateraalissa tapauksissa bilateraalisia heikommaksi. Glaukooma kehittyi potilaille, jotka oli leikattu 1 kk iässä.