Velkaköyhyys Suomessa vuonna 2018 : Suomi24-keskustelupalstan velkatarinoita velkaköyhyydestä
Sjöroos, Raakel (2019-11-22)
Velkaköyhyys Suomessa vuonna 2018 : Suomi24-keskustelupalstan velkatarinoita velkaköyhyydestä
Sjöroos, Raakel
(22.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121247795
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121247795
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee velkaköyhyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa vuonna 2018. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin yksilöstä tulee velkaköyhä ja mitkä ovat velkaköyhyyden taustasyitä. Velkaköyhyys voi tarkoittaa sekä velkaantumisesta aiheutuvaa köyhyydessä elämistä että köyhyydessä elämistä, jota velkaantuminen entisestään kuormittaa. Vaikka velkaköyhyys on käsitteenä tunnistettu 1990-luvun laman perintönä, sitä ei ole tutkittu aiemmin sosiaalipoliittisesta tutkimusnäkökulmasta.
Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen muodostan norjalaisen tutkijan Christian Poppen (2008) väitöskirjan pohjalta. Hän on tutkimuksessaan tarkastellut yksilön käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä velkaongelmien kolmivaiheisen sopeutumisprosessin kautta. Varhaisessa vaiheessa yksilö hoitaa velkaongelmaansa lisäansioilla, kuten ylitöillä, osa-aikatöillä sekä realisoimalla omaisuutta. Keskivaiheessa velkaongelmat aiheuttavat yksilölle esimerkiksi statuksen ylläpitämisen painetta ja mielenterveysongelmia. Viimeisessä vaiheessa on yleistä, että yksilö ajautuu ulosottoon, konkurssiin tai velkajärjestelyyn. Velkaongelman hoitaminen siirtyy yksilön vastuulta yhteiskunnan kontrollin alle.
Tutkielma on laadullinen ja tutkimusaineisto koostuu velkatarinoista, jotka olen kerännyt vuonna 2018 verkkosivusto Suomi24-keskustelupalstalta. Tutkielmaan valikoitui 52 velkatarinaa. Teoreettisen viitekehyksen avulla tarkastelen, millä tavoin velkatarinan kirjoittajat ovat kuvanneet omien velkaongelmiensa vaiheita. Narratiivisena tutkimusmenetelmänä käytän Labovin (1972) tarinan kerronnan mallia sekä narratiivin ehdot täyttävää minitarinaa. Tutkimusmenetelmän avulla tarkastelen velkatarinoista velkaköyhyyden taustasyitä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisille vuonna 2018 velkaköyhyys tarkoittaa tinkimistä arjen hankinnoista, kun rahat eivät riitä mihinkään. Perheellisten suurin huoli velkaköyhyydessä elämisessä on se, millä tavoin rahat riittävät ruokaan. Velkaköyhyyteen vaikuttavat myös säästämisen vaikeus, avioero, työttömyys tai statuksen ylläpitäminen, jonka takia ei ole epätavallista, että velkaköyhyyttä salataan läheisiltä. Tutkimusaineiston pohjalta voidaan osoittaa, että suomalaisten velkaköyhyyttä ylläpitävät vuonna 2018 pikavipit, maksuongelmat ja ulosotto. Nämä samat teemat korostuvat myös yhteiskunnallisina rakenteellisina velkaköyhyyttä aiheuttavina syinä. Suomessa vuonna 2018 velkaköyhyys on edelleen läsnä yhteiskunnassamme ja sitä tulisi tutkia enemmän.
Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen muodostan norjalaisen tutkijan Christian Poppen (2008) väitöskirjan pohjalta. Hän on tutkimuksessaan tarkastellut yksilön käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä velkaongelmien kolmivaiheisen sopeutumisprosessin kautta. Varhaisessa vaiheessa yksilö hoitaa velkaongelmaansa lisäansioilla, kuten ylitöillä, osa-aikatöillä sekä realisoimalla omaisuutta. Keskivaiheessa velkaongelmat aiheuttavat yksilölle esimerkiksi statuksen ylläpitämisen painetta ja mielenterveysongelmia. Viimeisessä vaiheessa on yleistä, että yksilö ajautuu ulosottoon, konkurssiin tai velkajärjestelyyn. Velkaongelman hoitaminen siirtyy yksilön vastuulta yhteiskunnan kontrollin alle.
Tutkielma on laadullinen ja tutkimusaineisto koostuu velkatarinoista, jotka olen kerännyt vuonna 2018 verkkosivusto Suomi24-keskustelupalstalta. Tutkielmaan valikoitui 52 velkatarinaa. Teoreettisen viitekehyksen avulla tarkastelen, millä tavoin velkatarinan kirjoittajat ovat kuvanneet omien velkaongelmiensa vaiheita. Narratiivisena tutkimusmenetelmänä käytän Labovin (1972) tarinan kerronnan mallia sekä narratiivin ehdot täyttävää minitarinaa. Tutkimusmenetelmän avulla tarkastelen velkatarinoista velkaköyhyyden taustasyitä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisille vuonna 2018 velkaköyhyys tarkoittaa tinkimistä arjen hankinnoista, kun rahat eivät riitä mihinkään. Perheellisten suurin huoli velkaköyhyydessä elämisessä on se, millä tavoin rahat riittävät ruokaan. Velkaköyhyyteen vaikuttavat myös säästämisen vaikeus, avioero, työttömyys tai statuksen ylläpitäminen, jonka takia ei ole epätavallista, että velkaköyhyyttä salataan läheisiltä. Tutkimusaineiston pohjalta voidaan osoittaa, että suomalaisten velkaköyhyyttä ylläpitävät vuonna 2018 pikavipit, maksuongelmat ja ulosotto. Nämä samat teemat korostuvat myös yhteiskunnallisina rakenteellisina velkaköyhyyttä aiheuttavina syinä. Suomessa vuonna 2018 velkaköyhyys on edelleen läsnä yhteiskunnassamme ja sitä tulisi tutkia enemmän.