Suomalaisen näköinen perhe? : Transnationaalisen perheen identiteetin rakentuminen Suomessa
Juneja, Anna (2019-11-06)
Suomalaisen näköinen perhe? : Transnationaalisen perheen identiteetin rakentuminen Suomessa
Juneja, Anna
(06.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121848868
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121848868
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee transnationaalisten perheiden identiteetin rakentumista Suomessa. Taustateoriani ovat käsitys kansallisidentiteetistä konstruoituna traditiona sekä akkulturaatioteoria, joka kuvaa kulttuurisen sopeutumisen vaiheita. Tutkielmani asemoituu konstruktionistiseen perhetutkimukseen.
Aiheeni yhteiskunnallinen merkitys on suuri, sillä erilaisten monikulttuuristen/transnationaalisten perheiden määrä on kasvussa, samalla kun syntyvyys Suomessa on laskenut historiallisen alhaiselle tasolle. Lisääntyvä monikulttuurisuus haastaa suomalaisuuden määrittelyä. Jotta yhteiskunta voisi olla inklusiivinen kaikille, ja maahanmuuttajien integraatio toteutua, pitää suomalaisuuden käsitteen ja identiteetin laajentua. Perheen identiteetti on tutkielmassani verrannollinen kansallisidentiteettiin jossakin valtiossa.
Tarkastelen perheitä, joissa toinen vanhemmista on syntyperäinen suomalainen ja toinen Suomeen muuttanut henkilö. Tutkielmani aineisto on kerätty haastattelemalla hyvin resursoituja ja koulutettuja henkilöitä, joille maahanmuutto on ollut vapaaehtoista. Siksi aineistoni kuvaa hyvin transnationaalisen perhe-elämän tematiikkaa nyky-Suomessa ilman esimerkiksi pakkomuuton aiheuttamaa lisäpainetta.
Tutkimuskysymykseni on määritellä ei-kulttuurisidonnaisia teemoja, jotka vaikuttavat transnationaalisen perheen vuorovaikutussuhteissa. Pyrin löytämään transnationaalisen perheen identiteetin ’rakennustyöhön’ liittyviä piirteitä. Akkulturaatioprosessi vaikuttaa perheen sisäisiin suhteisiin ja luo sekä sisäisiä että ulkoisia paineita ja ristiriitoja, jotka on ratkaistava yhteisen identiteetin turvaamiseksi ja rakentamiseksi. Erityisesti ulkopuolisuuden teema ja sen vaikutukset identiteettiin koskevat kaikkia niitä henkilöitä, jotka määrittyvät erilaisiksi suhteessa tavanomaiseksi miellettyyn suomalaisuuteen. Perheen sisällä eri yksilöillä voi olla erilainen suhde etnisyyteen ja kansallisidentiteettiin. Perheen monipaikkaisuus ja käytettävissä olevat erilaiset resurssit esimerkiksi yhteydenpitoon, työllistymiseen ja kielitaitoon ovat keskeisiä käytännön haasteita. Transnationaalisuus vaatii toimiakseen reflektiivistä identiteettityötä eli kykyä käsitellä ja ratkoa ristiriitoja ja eroavuuksia sujuvasti arjen tasolla.
Aiheeni yhteiskunnallinen merkitys on suuri, sillä erilaisten monikulttuuristen/transnationaalisten perheiden määrä on kasvussa, samalla kun syntyvyys Suomessa on laskenut historiallisen alhaiselle tasolle. Lisääntyvä monikulttuurisuus haastaa suomalaisuuden määrittelyä. Jotta yhteiskunta voisi olla inklusiivinen kaikille, ja maahanmuuttajien integraatio toteutua, pitää suomalaisuuden käsitteen ja identiteetin laajentua. Perheen identiteetti on tutkielmassani verrannollinen kansallisidentiteettiin jossakin valtiossa.
Tarkastelen perheitä, joissa toinen vanhemmista on syntyperäinen suomalainen ja toinen Suomeen muuttanut henkilö. Tutkielmani aineisto on kerätty haastattelemalla hyvin resursoituja ja koulutettuja henkilöitä, joille maahanmuutto on ollut vapaaehtoista. Siksi aineistoni kuvaa hyvin transnationaalisen perhe-elämän tematiikkaa nyky-Suomessa ilman esimerkiksi pakkomuuton aiheuttamaa lisäpainetta.
Tutkimuskysymykseni on määritellä ei-kulttuurisidonnaisia teemoja, jotka vaikuttavat transnationaalisen perheen vuorovaikutussuhteissa. Pyrin löytämään transnationaalisen perheen identiteetin ’rakennustyöhön’ liittyviä piirteitä. Akkulturaatioprosessi vaikuttaa perheen sisäisiin suhteisiin ja luo sekä sisäisiä että ulkoisia paineita ja ristiriitoja, jotka on ratkaistava yhteisen identiteetin turvaamiseksi ja rakentamiseksi. Erityisesti ulkopuolisuuden teema ja sen vaikutukset identiteettiin koskevat kaikkia niitä henkilöitä, jotka määrittyvät erilaisiksi suhteessa tavanomaiseksi miellettyyn suomalaisuuteen. Perheen sisällä eri yksilöillä voi olla erilainen suhde etnisyyteen ja kansallisidentiteettiin. Perheen monipaikkaisuus ja käytettävissä olevat erilaiset resurssit esimerkiksi yhteydenpitoon, työllistymiseen ja kielitaitoon ovat keskeisiä käytännön haasteita. Transnationaalisuus vaatii toimiakseen reflektiivistä identiteettityötä eli kykyä käsitellä ja ratkoa ristiriitoja ja eroavuuksia sujuvasti arjen tasolla.