Opettajien maahanmuuttajapuheessa rakentuvat eronteon diskurssit
Hornborg, Anna (2019-10-23)
Opettajien maahanmuuttajapuheessa rakentuvat eronteon diskurssit
Hornborg, Anna
(23.10.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046545
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046545
Tiivistelmä
Sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti todellisuus rakentuu ja uusiutuu ihmisten keskinäisessä kielellisessä vuorovaikutuksessa. Maahanmuuton lisääntyessä maahanmuuttajia koskeva keskustelukulttuuri on värittynyt yhä moninaisemmilla puhetavoilla. Opettajan rooliin liitetään opetuksen kentällä erilaisuuden hyväksymistä sekä vastuuta eri kulttuuritaustojen tasavertaisessa kohtelussa. Tätä taustaa vasten olen kiinnostunut tutkimuksessani siitä, miten opettajat puhuvat maahanmuuttajista erilaisuuden kontekstissa ja minkälaista todellisuutta sen kautta tuotetaan.
Tutkimuksessa selvitin opettajien puheesta niitä eronteon keinoja, jotka tuottivat maahanmuuttajat erilaisiksi suhteessa suomalaiseen. Lisäksi selvitin, minkälaiseen rooliin maahanmuuttaja näiden eronteon keinojen myötä asettuu. Toteutin tutkimuksen laadullisesti, diskurssianalyysin menetelmin. Analyysin apuna käytin myös teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineisto koostui kuudesta valmistavassa opetuksessa toimivan opettajan haastattelusta.
Erilaisuutta tuotettiin aineistossa kolmella eri tavalla ja näistä muodostui eronteon diskurssit; kategoria-, vertailu- ja asenne -diskurssi. Kategorisoinnissa maahanmuuttajaa kuvattiin erilaisten luokittelujen avulla, sulkien hänet samalla ei-suomalaiseksi. Maahanmuuttajan rooli muodostui tässä diskurssissa eksklusiivisesti erilaiseksi. Vertailussa erilaisuus rakentui maahanmuuttajan vertailussa suomalaiseen heitä keskenään tasavertaistaen sekä joko suomalaista tai maahanmuuttajaa korostaen. Vertailun myötä maahanmuuttajan rooliksi rakentui esimerkillinen, samanlainen tai sopeutumaton ulkopuolinen. Asenteissa erilaisuus rakentui asenteellisen ja rasististen puhetavan kautta suomalaisesta erilaiseksi. Puhetavan myötä maahanmuuttaja sai alisteisen toisen roolin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että maahanmuuttajia koskeva erilaisuuspuhe pitää sisällään vahvoja erottelun keinoja, joilla uusinnetaan meidän ja heidän välistä eroa. Keinot ovat merkityksissään erilaisia; neutraaleja, alistavia sekä ylistäviä. Tuloksien pohjalta voidaan tunnistaa niitä osittain tiedostamattomiakin eronteon keinoja, joilla on haitallisia tai toiseuttavia seurauksia. Lisäksi voidaan pohtia, miten erilaisuudesta voidaan puhua niin, ettei sen seuraukset ole vahingollisia.
Tutkimuksessa selvitin opettajien puheesta niitä eronteon keinoja, jotka tuottivat maahanmuuttajat erilaisiksi suhteessa suomalaiseen. Lisäksi selvitin, minkälaiseen rooliin maahanmuuttaja näiden eronteon keinojen myötä asettuu. Toteutin tutkimuksen laadullisesti, diskurssianalyysin menetelmin. Analyysin apuna käytin myös teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineisto koostui kuudesta valmistavassa opetuksessa toimivan opettajan haastattelusta.
Erilaisuutta tuotettiin aineistossa kolmella eri tavalla ja näistä muodostui eronteon diskurssit; kategoria-, vertailu- ja asenne -diskurssi. Kategorisoinnissa maahanmuuttajaa kuvattiin erilaisten luokittelujen avulla, sulkien hänet samalla ei-suomalaiseksi. Maahanmuuttajan rooli muodostui tässä diskurssissa eksklusiivisesti erilaiseksi. Vertailussa erilaisuus rakentui maahanmuuttajan vertailussa suomalaiseen heitä keskenään tasavertaistaen sekä joko suomalaista tai maahanmuuttajaa korostaen. Vertailun myötä maahanmuuttajan rooliksi rakentui esimerkillinen, samanlainen tai sopeutumaton ulkopuolinen. Asenteissa erilaisuus rakentui asenteellisen ja rasististen puhetavan kautta suomalaisesta erilaiseksi. Puhetavan myötä maahanmuuttaja sai alisteisen toisen roolin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että maahanmuuttajia koskeva erilaisuuspuhe pitää sisällään vahvoja erottelun keinoja, joilla uusinnetaan meidän ja heidän välistä eroa. Keinot ovat merkityksissään erilaisia; neutraaleja, alistavia sekä ylistäviä. Tuloksien pohjalta voidaan tunnistaa niitä osittain tiedostamattomiakin eronteon keinoja, joilla on haitallisia tai toiseuttavia seurauksia. Lisäksi voidaan pohtia, miten erilaisuudesta voidaan puhua niin, ettei sen seuraukset ole vahingollisia.