Lukiolaisten ja 9.-luokkalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan Etelä-Pohjanmaalla
Somerkoski, Saaga (2019-10-21)
Lukiolaisten ja 9.-luokkalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan Etelä-Pohjanmaalla
Somerkoski, Saaga
(21.10.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046559
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046559
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan Etelä-Pohjanmaan nuorten asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Tutkimuksen pääongelmana selvitettiin, millaisia asenteita alueen nuoret kohdistavat maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoon. Maakunnittain vertailtuna Etelä-Pohjanmaalla asuu Suomen vähiten maahanmuuttajia. Lisäksi maakunnassa on Suomen matalin koulutustaso sekä heikoin huoltosuhde. Maahanmuuttajat voisivat olla yksi ratkaisu alueen huoltosuhteen ja ulospäin suuntautuvan muuttoliikkeen korjaamiseen.
Tutkimusaineistona on maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia koskeva kysely (n=275), jonka vastaukset koottiin keväällä 2018 Etelä-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitoksista ja yläkouluista. Analyysin tulosten mukaan tytöt suhtautuivat poikia myönteisemmin maahanmuuttoon. Lukiolaiset suhtautuivat myönteisemmin henkilökohtaisten suhteiden muodostamiseen maahanmuuttajien kanssa kuin yhdeksäsluokkalaiset mutta olivat samaan aikaan kriittisempiä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Vanhempien koulutustaso oli yhteydessä lapsen maahanmuuttoasenteisiin; Korkeampi koulutus indikoi myönteisempää suhtautumista maahanmuuttoon. Isän koulutustason vaikutus oli pienempi, mutta korkeasti koulutettujen isien nuoret suhtautuivat kuitenkin myönteisemmin henkilökohtaisten kontaktien muodostamiseen maahanmuuttajien kanssa.
Nuorilla monikulttuurisuuteen liittyvät henkilökohtaiset kokemukset olivat yhteydessä myönteisiin maahanmuuttoasenteisiin. Lisäksi nuorten asenteita tarkasteltiin vertailemalla erilaisiin maahanmuuttoryhmiin kohdistuvia asenteita. Ryhmävertailu osoitti, että nuoret suhtautuivat myönteisesti esimerkiksi lasten, avioliittomuuttajien sekä työtätekevien muuttoon. Työttömiin muuttajiin ja pakolaisiin nuoret suhtautuivat kielteisesti. Kansalaisuuksittain vertailtuna nuoret suhtautuivat myönteisesti länsimaalaisiin maahanmuuttajiin, mutta kielteisesti kriisi- ja sota-alueilta muuttaviin. Avoimissa vastauksissa nuorten puhe maahanmuutosta liittyi erityisesti turvapaikanhakijoihin, pakolaisiin ja maahanmuuttopolitiikkaan. Nuorten avovastaukset sisälsivät sekä rasistisia ja kielteisiä, että maahanmuuttomyönteisiä puheenvuoroja. The aim of this study is to compare the attitudes towards immigrants among Finnish second grade students. The study was carried out in Oster Bothnia region where the number of immigrants is the smallest in the country. It is estimated that the number of immigrants in Finland will increase further on and till the year 2050 there will be around one million immigrants. During the next decades, immigrants will be an important source of labor, since the population in our country is getting older - faster than in any other European country.
The data (n=275) was collected during spring 2018 from colleges and upper secondary schools. According to the analysis, the attitudes of girls were more positive than the attitudes of boys. College students were more positive in developing their personal relationships with immigrants than ninth-graders. However, they were more critical towards immigration policies. The educational level of the parents was linked to the child's immigration attitudes; higher education indicated more positive attitudes towards immigration. The impact of father's level of education was smaller than mother´s.
Personal experiences of multiculturalism were linked to more positive attitudes towards immigration. The group comparison showed that the attitudes varied toward different immigration groups. Attitudes towards the immigration of children, and workers for example, were more positive than the attitudes towards unemployed migrants and refugees. In terms of nationalities, Western immigrants were more positively welcomed than immigrants from war zones and areas with the crisis. In the open answers, the attitudes towards immigration were particularly concerned with refugees and the policy of immigration. In open answers, the attitudes towards immigration were especially connected to the asylum-seekers, refugees and towards the immigration policy. Open answers included both racist and negative statements as well as statements to helping refugees.
Tutkimusaineistona on maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia koskeva kysely (n=275), jonka vastaukset koottiin keväällä 2018 Etelä-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitoksista ja yläkouluista. Analyysin tulosten mukaan tytöt suhtautuivat poikia myönteisemmin maahanmuuttoon. Lukiolaiset suhtautuivat myönteisemmin henkilökohtaisten suhteiden muodostamiseen maahanmuuttajien kanssa kuin yhdeksäsluokkalaiset mutta olivat samaan aikaan kriittisempiä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Vanhempien koulutustaso oli yhteydessä lapsen maahanmuuttoasenteisiin; Korkeampi koulutus indikoi myönteisempää suhtautumista maahanmuuttoon. Isän koulutustason vaikutus oli pienempi, mutta korkeasti koulutettujen isien nuoret suhtautuivat kuitenkin myönteisemmin henkilökohtaisten kontaktien muodostamiseen maahanmuuttajien kanssa.
Nuorilla monikulttuurisuuteen liittyvät henkilökohtaiset kokemukset olivat yhteydessä myönteisiin maahanmuuttoasenteisiin. Lisäksi nuorten asenteita tarkasteltiin vertailemalla erilaisiin maahanmuuttoryhmiin kohdistuvia asenteita. Ryhmävertailu osoitti, että nuoret suhtautuivat myönteisesti esimerkiksi lasten, avioliittomuuttajien sekä työtätekevien muuttoon. Työttömiin muuttajiin ja pakolaisiin nuoret suhtautuivat kielteisesti. Kansalaisuuksittain vertailtuna nuoret suhtautuivat myönteisesti länsimaalaisiin maahanmuuttajiin, mutta kielteisesti kriisi- ja sota-alueilta muuttaviin. Avoimissa vastauksissa nuorten puhe maahanmuutosta liittyi erityisesti turvapaikanhakijoihin, pakolaisiin ja maahanmuuttopolitiikkaan. Nuorten avovastaukset sisälsivät sekä rasistisia ja kielteisiä, että maahanmuuttomyönteisiä puheenvuoroja.
The data (n=275) was collected during spring 2018 from colleges and upper secondary schools. According to the analysis, the attitudes of girls were more positive than the attitudes of boys. College students were more positive in developing their personal relationships with immigrants than ninth-graders. However, they were more critical towards immigration policies. The educational level of the parents was linked to the child's immigration attitudes; higher education indicated more positive attitudes towards immigration. The impact of father's level of education was smaller than mother´s.
Personal experiences of multiculturalism were linked to more positive attitudes towards immigration. The group comparison showed that the attitudes varied toward different immigration groups. Attitudes towards the immigration of children, and workers for example, were more positive than the attitudes towards unemployed migrants and refugees. In terms of nationalities, Western immigrants were more positively welcomed than immigrants from war zones and areas with the crisis. In the open answers, the attitudes towards immigration were particularly concerned with refugees and the policy of immigration. In open answers, the attitudes towards immigration were especially connected to the asylum-seekers, refugees and towards the immigration policy. Open answers included both racist and negative statements as well as statements to helping refugees.