Ammatillisen täydennyskoulutuksen vaikuttavuus kotihoidon työntekijöiden työkäytänteisiin
Mäkitalo, Annukka (2019-11-07)
Ammatillisen täydennyskoulutuksen vaikuttavuus kotihoidon työntekijöiden työkäytänteisiin
(07.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120545900
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120545900
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida ammatillisen täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta työkäytänteisiin. Kyseessä on Case- tutkimus, jossa tutkimuksen kohteena on Turun ammatti-instituutin järjestämä kuntoutumisen osaamisalan koulutus Turun kaupungin koihoidon työntekijöille. Koulutuksesta käytetään nimitystä: Gero-koutsi koulutus. Vaikuttavuuden tutkimuksessa pääpaino on osallistujien ajatusten ja toiminnan eli työkäyttäytymisen muutoksissa. Keskeinen tutkimuskohde on koulutuksen mahdollinen siirtovaikutus, jonka selvittämiseksi kerätiin teemahaastatteluaineisto koulutukseen osallistuneilta keväällä 2018. Aineistona käytettiin lisäksi koulutuspalautetta. Tarkoituksena oli myös selvittää minkälaiset seikat ovat mahdollisia opitun siirtovaikutusta edistäviä tai estäviä tekijöitä.
Tässä tutkimuksessa nojaudutaan Ahlgrenin 2011 tekemään tutkimukseen ammatillisen täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta ja siirtovaikutuksesta. Työssä hyödynnetään Ahlgrenin käyttämää tutkimuksen toteuttamisen mallia.
Tutkimustulosten mukaan koulutukseen osallistuneet pitivät koulutuksen aihetta mielenkiintoisena ja tärkeänä oman työn kannalta. Osallistujat kokivat oppineensa jonkin verran uusia työssä hyödynnettäviä taitoja ja tietoja. Koulutuksen koettiin kuitenkin eniten vahvistaneen omia asenteita ja näkemystä tämän päivän kotihoidon työskentelystä, jossa painottuu vahvasti kuntouttava työote. Tulosten mukaan opitun siirtovaikutusta edistäviä tekijöitä oli osallistujien oma motivaatio ja aktiivisuus sekä työkokemus. Organisaation koettiin sekä edistävän että ehkäisevän siirtovaikutusta. Toisaalta organisaatio kannustaa ja mahdollistaa koulutukseen osallistumisen, mutta samaan aikaan koettiin, että organisaatio ei riitättävästi pyri poistamaan työhön liittyviä epäkohtia kuten henkilöstövajausta ja siitä johtuvaa kiirettä. Osallistujat kokivat, etteivät pysty tekemään työtään siten, kuinka he itse haluaisivat. Koulutuksen sisällön nähtiin samoin sekä edistävän että estävän siirtovaikutusta. Koulutussisältö ei kaikilta osin vastannut osallistujien tarpeisiin, mutta toisaalta koulutuksen myötä oli saatu varmuutta ja osaamista muun muassa moniammatilliseen työskentelyyn. Koulutuksen yhtenä tavoitteena oli, että osallistujat toimisivat työyksiköissään niin sanottuina Gero-koutseina muulle työyhteisölle. Tämän toteutumisessa ja toteuttamistavoissa oli suuria vaihteluita eri yksiköiden välillä. Tulosten mukaan näyttää siltä, että Gero-koutsi toiminnalle ei ole vielä muodostunut riittävän yhdenmukaista toimintakulttuuria, mikä osaltaan estää opitun siirtovaikutusta.
Tässä tutkimuksessa nojaudutaan Ahlgrenin 2011 tekemään tutkimukseen ammatillisen täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta ja siirtovaikutuksesta. Työssä hyödynnetään Ahlgrenin käyttämää tutkimuksen toteuttamisen mallia.
Tutkimustulosten mukaan koulutukseen osallistuneet pitivät koulutuksen aihetta mielenkiintoisena ja tärkeänä oman työn kannalta. Osallistujat kokivat oppineensa jonkin verran uusia työssä hyödynnettäviä taitoja ja tietoja. Koulutuksen koettiin kuitenkin eniten vahvistaneen omia asenteita ja näkemystä tämän päivän kotihoidon työskentelystä, jossa painottuu vahvasti kuntouttava työote. Tulosten mukaan opitun siirtovaikutusta edistäviä tekijöitä oli osallistujien oma motivaatio ja aktiivisuus sekä työkokemus. Organisaation koettiin sekä edistävän että ehkäisevän siirtovaikutusta. Toisaalta organisaatio kannustaa ja mahdollistaa koulutukseen osallistumisen, mutta samaan aikaan koettiin, että organisaatio ei riitättävästi pyri poistamaan työhön liittyviä epäkohtia kuten henkilöstövajausta ja siitä johtuvaa kiirettä. Osallistujat kokivat, etteivät pysty tekemään työtään siten, kuinka he itse haluaisivat. Koulutuksen sisällön nähtiin samoin sekä edistävän että estävän siirtovaikutusta. Koulutussisältö ei kaikilta osin vastannut osallistujien tarpeisiin, mutta toisaalta koulutuksen myötä oli saatu varmuutta ja osaamista muun muassa moniammatilliseen työskentelyyn. Koulutuksen yhtenä tavoitteena oli, että osallistujat toimisivat työyksiköissään niin sanottuina Gero-koutseina muulle työyhteisölle. Tämän toteutumisessa ja toteuttamistavoissa oli suuria vaihteluita eri yksiköiden välillä. Tulosten mukaan näyttää siltä, että Gero-koutsi toiminnalle ei ole vielä muodostunut riittävän yhdenmukaista toimintakulttuuria, mikä osaltaan estää opitun siirtovaikutusta.