EU-Japani talouskumppanuussopimuksen ennakoidut vaikutukset Suomen vientiin : Osittaisen tasapainon SMART simulointimallinnus
Mäntysaari, Mari (2019-11-06)
EU-Japani talouskumppanuussopimuksen ennakoidut vaikutukset Suomen vientiin : Osittaisen tasapainon SMART simulointimallinnus
(06.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046549
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046549
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen (engl. Economic Partnership Agreement EPA) ennakoituja vaikutuksia Suomen vientiin. Talouskumppanuussopimus osapuolten välillä astui voimaan 1.2.2019. Sopimuksen tarkoituksena on luoda uusia mahdollisuuksia, poistaa tullit maiden väliltä sekä lisätä oikeusturvaa osapuolten väliselle kaupalle ja investoinneille. Sopimuksen myötä suomalaiset yritykset pääsevät hyödyntämään uudella tavalla Japanin suuria markkinoita ja parantamaan kahdenvälistä kaupankäyntiä. Tutkielman teoriaosuudessa syvennymme kysymykseen, miksi maat pyrkivät vapaaseen kauppaan kansainvälisen kaupan teorioiden pohjalta. Tämän jälkeen tarkastellaan kauppaan vaikuttavia politiikkakeinoja maiden välillä.
Tutkielman keskeisimpänä tavoitteena on analysoida ja ennustaa tullien poistumisen seurauksena tapahtuvia muutoksia viennissä Suomen näkökulmasta. Tutkielma suoritettiin WITS –järjestön (The World Integrated Trade Solution) sekä UNCTAD:in (United Nations Conference on Trade and Development) kehittämällä SMART- simulointimallilla (Single Market Partial Equilibrium Simulation Tool). Malli perustuu osittaisen tasapainon teoriaan, joka kuvaa kaupan luomista ja uudelleenohjautumista maiden välillä tariffien poistumisen seurauksena. Tarkastelu pohjautuu vuoden 2017 vientilukuihin, joita verrataan markkinatilanteeseen, jossa maiden välillä ei olisi ollut tulleja. Aikaisempiin vaikutusarviointeihin verrattuna pyrimme tarkastelemaan Suomen vientihyödykkeiden ennakoituja muutoksia hyvinkin spesifisesti.
Simulointi tulosten mukaan vienti Suomesta Japaniin lisääntyisi 35 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 3,6 % viennin kasvua vuositasolla. Sektorikohtaisesti eniten viennin ennustetaan euromääräisesti lisääntyvän kemianteollisuuden osalta noin 12,6 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 7,3 % viennin kasvua. Prosentuaalisesti eniten simuloinnin mukaan vienti kasvaisi maatalous- ja elintarviketeollisuuden osalta jopa 46,2 %. Tämä vastaa 9,8 miljoonan euron viennin kasvua, josta maito- ja meijerituotteiden osuus on 3,5 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuden viennin ennustetaan lisääntyvän noin 3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaisi noin 1,7 % kasvua. Maailmankaupan osalta tapahtuvilla muutoksilla tulee olemaan ratkaiseva rooli siihen, millaiseksi ja miten EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimusta tullaan arvioimaan tulevaisuudessa.
Tutkielman keskeisimpänä tavoitteena on analysoida ja ennustaa tullien poistumisen seurauksena tapahtuvia muutoksia viennissä Suomen näkökulmasta. Tutkielma suoritettiin WITS –järjestön (The World Integrated Trade Solution) sekä UNCTAD:in (United Nations Conference on Trade and Development) kehittämällä SMART- simulointimallilla (Single Market Partial Equilibrium Simulation Tool). Malli perustuu osittaisen tasapainon teoriaan, joka kuvaa kaupan luomista ja uudelleenohjautumista maiden välillä tariffien poistumisen seurauksena. Tarkastelu pohjautuu vuoden 2017 vientilukuihin, joita verrataan markkinatilanteeseen, jossa maiden välillä ei olisi ollut tulleja. Aikaisempiin vaikutusarviointeihin verrattuna pyrimme tarkastelemaan Suomen vientihyödykkeiden ennakoituja muutoksia hyvinkin spesifisesti.
Simulointi tulosten mukaan vienti Suomesta Japaniin lisääntyisi 35 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 3,6 % viennin kasvua vuositasolla. Sektorikohtaisesti eniten viennin ennustetaan euromääräisesti lisääntyvän kemianteollisuuden osalta noin 12,6 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 7,3 % viennin kasvua. Prosentuaalisesti eniten simuloinnin mukaan vienti kasvaisi maatalous- ja elintarviketeollisuuden osalta jopa 46,2 %. Tämä vastaa 9,8 miljoonan euron viennin kasvua, josta maito- ja meijerituotteiden osuus on 3,5 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuden viennin ennustetaan lisääntyvän noin 3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaisi noin 1,7 % kasvua. Maailmankaupan osalta tapahtuvilla muutoksilla tulee olemaan ratkaiseva rooli siihen, millaiseksi ja miten EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimusta tullaan arvioimaan tulevaisuudessa.