"Tää on semmosta kullanhuuhdontaa. Että se materiaali on se kaikki, mutta siinä pitää osata erottaa se sora ja löytää se kulta" : Kohtaamisia säveltäjien ja säveltämisen maastoissa
Aalto, Mervi (2019-11-09)
"Tää on semmosta kullanhuuhdontaa. Että se materiaali on se kaikki, mutta siinä pitää osata erottaa se sora ja löytää se kulta" : Kohtaamisia säveltäjien ja säveltämisen maastoissa
(09.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121648332
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121648332
Tiivistelmä
Tämä kasvatustieteellinen tutkielma käsittelee säveltäjien arkista toimijuutta ja sävellysten syntymistä. Tutkin sävellysten syntyä luovana prosessina, johon säveltäjän koko siihenastinen elämä kokemuksineen on vaikuttanut. Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee luovuutta sekä säveltämistä, johon liittyy erilaisten sävellysprosessien tarkastelua. Tuon esille Yrjö Heinosen (1995) sävellysprosessin yleisen mallin. Käsittelen teoreettisessa viitekehyksessä myös praksiaalista musiikkifilosofiaa sekä musiikillista minäkuvaa. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen.
Tutkielma toteutettiin haastattelemalla neljää säveltäjää, jotka edustavat eri musiikinlajeja (genreä). Kaikki tutkittavat ovat koulutettuja ja kokeneita muusikko-säveltäjiä. Haastateltavat edustavat kansanmusiikin, lastenmusiikin, kevyen musiikin sekä klassisen (myös kirkkomusiikin) ammattilaisia. Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaiset musiikilliset kokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa edistävät säveltäjäksi ryhtymistä. Tutkin myös sitä, miten sävellysprosessi alkaa ja miten se hioutuu lopulliseen muotoonsa. Lopuksi halusin selvittää, löytyykö tutkittavien työskentelytavoista ja sävellysprosesseista samankaltaisuuksia.
Tutkielma on laadullinen narratiivinen tapaustutkimus, joka nojaa fenomenologiseen tutkimusperinteeseen. Tietokysymyksinä fenomenologiassa nousevat esille ymmärtäminen ja tulkinta. Aineisto on kerätty teemahaastatteluin, mikä mahdollisti haastateltavien vapaamman ilmaisun. Tutkimusaineistoni käsittää tarinallisia piirteitä, joten valitsin työlleni narratiivisen tutkimusotteen, narratiivien analyysin. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin perusteella saatiin kolme kategoriaa: lapsuus musiikin ympäröimänä, oman työskentelytavan löytyminen sekä tinkimättömyys ja varmuus sävellystyössä. Kävin jokaisen haastateltavan kohdalla erikseen läpi kaikki kategoriat.
Rakkaus musiikkiin ja maaperä muusikkoudelle ja säveltäjyydelle rakennetaan jo varhaisessa lapsuudessa. Musiikilliset harrastukset ja lähipiirin kannustaminen tukevat musiikillista toimijuutta ja identiteettiä jo lapsena. Vahva ammattitaito yhdistettynä nöyryyteen, intohimo säveltämiseen sekä tinkimättömyys ja varmuus omassa sävellystyössä yhdistivät kaikkia haastateltavia. Jokainen tutkittava oli löytänyt oman tapansa toimia kentällä. Taito- ja taideaineiden väheneminen eri koulutusasteilla on huolestuttavaa.
Tutkielma toteutettiin haastattelemalla neljää säveltäjää, jotka edustavat eri musiikinlajeja (genreä). Kaikki tutkittavat ovat koulutettuja ja kokeneita muusikko-säveltäjiä. Haastateltavat edustavat kansanmusiikin, lastenmusiikin, kevyen musiikin sekä klassisen (myös kirkkomusiikin) ammattilaisia. Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaiset musiikilliset kokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa edistävät säveltäjäksi ryhtymistä. Tutkin myös sitä, miten sävellysprosessi alkaa ja miten se hioutuu lopulliseen muotoonsa. Lopuksi halusin selvittää, löytyykö tutkittavien työskentelytavoista ja sävellysprosesseista samankaltaisuuksia.
Tutkielma on laadullinen narratiivinen tapaustutkimus, joka nojaa fenomenologiseen tutkimusperinteeseen. Tietokysymyksinä fenomenologiassa nousevat esille ymmärtäminen ja tulkinta. Aineisto on kerätty teemahaastatteluin, mikä mahdollisti haastateltavien vapaamman ilmaisun. Tutkimusaineistoni käsittää tarinallisia piirteitä, joten valitsin työlleni narratiivisen tutkimusotteen, narratiivien analyysin. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin perusteella saatiin kolme kategoriaa: lapsuus musiikin ympäröimänä, oman työskentelytavan löytyminen sekä tinkimättömyys ja varmuus sävellystyössä. Kävin jokaisen haastateltavan kohdalla erikseen läpi kaikki kategoriat.
Rakkaus musiikkiin ja maaperä muusikkoudelle ja säveltäjyydelle rakennetaan jo varhaisessa lapsuudessa. Musiikilliset harrastukset ja lähipiirin kannustaminen tukevat musiikillista toimijuutta ja identiteettiä jo lapsena. Vahva ammattitaito yhdistettynä nöyryyteen, intohimo säveltämiseen sekä tinkimättömyys ja varmuus omassa sävellystyössä yhdistivät kaikkia haastateltavia. Jokainen tutkittava oli löytänyt oman tapansa toimia kentällä. Taito- ja taideaineiden väheneminen eri koulutusasteilla on huolestuttavaa.