Humalan α- ja β-happojen sekä ksantohumolin preparatiivisen nestekromatografiamenetelmän optimointi, yhdisteiden vaikutus GABAA-reseptorin aktiivisuuteen sekä niiden karvaan maun kynnysarvot
Logren, Nora (2019-11-12)
Humalan α- ja β-happojen sekä ksantohumolin preparatiivisen nestekromatografiamenetelmän optimointi, yhdisteiden vaikutus GABAA-reseptorin aktiivisuuteen sekä niiden karvaan maun kynnysarvot
(12.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112744592
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112744592
Tiivistelmä
Humala on yksi oluen pääraaka-aineista. Alun perin sitä käytettiin säilöntäaineena, mutta nykyään sen sisältämien α- ja β-happojen aiheuttamasta karvaasta mausta on tullut yksi oluen tärkeimmistä piirteistä. GABA, eli γ-aminovoihappo on aivojen pääasiallinen estävä välittäjäaine, jonka vaikutukset välittyvät GABAA-reseptorin kautta. GABAA-reseptori sijaitsee hermostossa ja sillä on aktivoituessaan muun muassa sedatiivisia vaikutuksia. Humalan prenyyliflavonoideilla on havaittu olevan vaikutuksia reseptorin toimintaan. Työn tavoitteena oli tutkia, miten humalan α- ja β-hapot vaikuttavat GABAA-reseptorien toimintaan. Lisäksi määritettiin näiden yhdisteiden tuottaman karvaan maun kynnysarvot aistinvaraisella kolmitestillä.
Erikoistyössä käytettiin Citra-humalaa, jota uutettiin ja uutteesta kerättiin preparatiivisella korkean erotuskyvyn nestekromatografiamenetelmällä yhteensä kahdeksan eri fraktiota tavoitteena, että kussakin fraktiossa olisi yhtä yhdistettä. Kaikille yhdisteille tehtiin vähintään kolme rinnakkaista reseptorisitoutumiskoetta kolmella eri [3H]-leimatulla GABAA-reseptoriin sitoutuvalla yhdisteellä: EBOB:lla, flunitratsepaamilla ja Ro15-4513:lla. Aistinvaraisia arviointeja varten 10 henkilöä koulutettiin tunnistamaan karvasta makua ja määrittämään kynnysarvoa. Kynnysarvot määritettiin suunnatulla kolmitestillä kuudelle yhdisteelle. Yhdisteet liuotettiin etanoliin ja niistä valmistettiin viiden näytteen laimennossarjat. Myös koulutuksessa käytetyt näytteet ja kolmitestin vertailunäytteet sisälsivät etanolia vastaavan määrän.
Reseptorikokeissa havaittiin, että seitsemän fraktiota, voimakkaimmin n-humuloni, lisäsivät merkitsevästi GABAn vaikutusta GABAA-reseptoreissa. Lisäkokeiden avulla tutkittiin muun muassa sitä, mikä on yhdisteiden sitoutumiskohta. Kynnysarvotesteissä yhdisteiden ärsytyskynnykset vaihtelivat 3,5-24,8 µM välillä ja ne olivat samaa suuruusluokkaa kirjallisuudessa raportoitujen kynnysarvojen kanssa. Humalan liiallinen karvaus saatetaan havaita ennen sedatiivisten vaikutusten muodostumista esimerkiksi oluessa. Erikoistyön tulosten avulla humalalle voidaan kehittää uusia käyttökohteita sekä lääke- että elintarviketeollisuudessa.
Erikoistyössä käytettiin Citra-humalaa, jota uutettiin ja uutteesta kerättiin preparatiivisella korkean erotuskyvyn nestekromatografiamenetelmällä yhteensä kahdeksan eri fraktiota tavoitteena, että kussakin fraktiossa olisi yhtä yhdistettä. Kaikille yhdisteille tehtiin vähintään kolme rinnakkaista reseptorisitoutumiskoetta kolmella eri [3H]-leimatulla GABAA-reseptoriin sitoutuvalla yhdisteellä: EBOB:lla, flunitratsepaamilla ja Ro15-4513:lla. Aistinvaraisia arviointeja varten 10 henkilöä koulutettiin tunnistamaan karvasta makua ja määrittämään kynnysarvoa. Kynnysarvot määritettiin suunnatulla kolmitestillä kuudelle yhdisteelle. Yhdisteet liuotettiin etanoliin ja niistä valmistettiin viiden näytteen laimennossarjat. Myös koulutuksessa käytetyt näytteet ja kolmitestin vertailunäytteet sisälsivät etanolia vastaavan määrän.
Reseptorikokeissa havaittiin, että seitsemän fraktiota, voimakkaimmin n-humuloni, lisäsivät merkitsevästi GABAn vaikutusta GABAA-reseptoreissa. Lisäkokeiden avulla tutkittiin muun muassa sitä, mikä on yhdisteiden sitoutumiskohta. Kynnysarvotesteissä yhdisteiden ärsytyskynnykset vaihtelivat 3,5-24,8 µM välillä ja ne olivat samaa suuruusluokkaa kirjallisuudessa raportoitujen kynnysarvojen kanssa. Humalan liiallinen karvaus saatetaan havaita ennen sedatiivisten vaikutusten muodostumista esimerkiksi oluessa. Erikoistyön tulosten avulla humalalle voidaan kehittää uusia käyttökohteita sekä lääke- että elintarviketeollisuudessa.