Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollinen osaaminen äkilliseen sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneen potilaan hoitotyössä
Simon-Bellamy, Johanna (2019-11-08)
Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollinen osaaminen äkilliseen sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneen potilaan hoitotyössä
Simon-Bellamy, Johanna
(08.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120946262
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120946262
Tiivistelmä
Äkillinen sepelvaltimotautikohtaus on potilaan henkeä uhkaava hätätilanne, jonka tunnistaminen ja alkuhoito kuuluvat jokaisen sairaanhoitajana toimivan henkilön ydinosaamiseen. Tämän vuoksi jo valmistuvilla sairaanhoitajaopiskelijoilla tulisi olla vahva tiedollinen osaaminen äkilliseen sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneen potilaan hoitotyöstä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisista ammattikorkeakouluista valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollisen osaamisen tasoa äkilliseen sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneen potilaan hoitotyössä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus on osa TtT Satu Kajander-Unkurin Competence of Nursing Students in Europe (COMPEUnurse) post doc -tutkimusta.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana poikittaistutkimuksena. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten kehitetyn tietotestin avulla yhdestätoista suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Tietotestiin yhdistettiin myös vaiheittain etenevä videoesitys käytännön hoitotyön tilanteesta, jossa sairaanhoitaja kohtaa äkilliseen sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneen potilaan. Tutkimukseen osallistujat (n=112) olivat valmistuvia sairaanhoitajaopiskelijoita, jotka olivat suorittaneet kokonaan tai osittain hoitotyön syventävän ohjatun harjoittelun valitsemassaan kliinisen hoitotyön ympäristössä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollinen osaaminen äkilliseen sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneen potilaan hoitotyössä oli puutteellista, sillä vain 41 % opiskelijoista läpäisi tietotestin hyväksytysti. Ainoastaan kolme tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista sai tietotestistä täyden pistemäärän. Summamuuttujittain tarkasteltuna huomattiin, että opiskelijoiden tiedollisessa osaamisessaan oli tietotestin eri osioihin liittyen huomattavaa vaihtelua. Opiskelijat osasivat tulkita hyvin potilaan vitaalielintoimintojen arvoja, mutta sen sijaan heidän tietämyksensä EKG:n tulkintaan liittyvissä asioissa oli puutteellista. Lisäksi yksittäisten opiskelijoiden kohdalla esiintyi lääkehoitoon liittyen karkeita virheitä, jotka tosielämän tilanteessa saattaisivat aiheuttaa potilaalle vakavaa haittaa. Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollisen osaamisen tasoon olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä muun muassa opiskelijan kiinnostus tiettyä hoitotyön aluetta kohtaan ja aikaisempi kokemus vastaavasta potilastilanteesta.
Sairaanhoitajien koulutukseen tulee jatkossa sisältyä enemmän äkilliseen sepelvaltimokohtaukseen sairastuneen potilaan hoitotyön opetusta. Koulutuksen suunnittelussa tulee huomioida erityisesti ne osa-alueet, joissa tiedollinen osaaminen tämän tutkimuksen tulosten perusteella oli puutteellista. Lisäksi opiskelijoiden tiedollista osaamista tulee koulutuksen aikana systemaattisesti arvioida välitöntä hoitoa vaativien sekä hätätilanteiden osalta. Acute coronary syndrome (ACS) is a very common and life-threatening medical emergency. Identification and initial treatment of ACS is a core competence of every registered nurse (RN). For this reason, graduating nursing students should have strong knowledge level in a care of patient with ACS. The purpose of this study was to assess Finnish graduating nursing students' knowledge level in a care of patient with ACS, and describe factors related to it. The study is part of the PhD Satu Kajander-Unkuri´s Competence of Nursing Students in Europe (COMPEUnurse) post doc -research.
A cross-sectional design was used in this study. The data was collected in eleven Finnish University of Applied Sciences using knowledge test. The research instrument was developed for this study and it contained also video showing the case where nurse meets ACS patient. Participants (n=112) were graduating nursing students who had completed all or part of their final clinical placement in context of clinical nursing. The data was analyzed statistically.
The knowledge level of graduating nursing students in a care of patient with ACS was limited since only 41 % of the students passed the knowledge test. Only three students got the highest score from the test. Sum variables showed that the knowledge level of graduating nursing students was variable. Students' knowledge level was good in vital signs interpretation but poor in ECG interpretation. Individual respondents had serious mistakes in medication which in a real-life situation could cause serious harm to the patient. The factors related to graduating nursing students' knowledge level were e.g. the student's interest in a specific area of nursing and previous experience of ACS patient care.
The results of this study showed that more ACS patient care teaching is needed in nurses' curriculum in Finnish University of Applied Sciences. Nurse educators need to pay special attention to those parts where graduating nursing students' knowledge were the poorest. In addition, students' knowledge level must be systematically assessed for immediate care and emergencies.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana poikittaistutkimuksena. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten kehitetyn tietotestin avulla yhdestätoista suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Tietotestiin yhdistettiin myös vaiheittain etenevä videoesitys käytännön hoitotyön tilanteesta, jossa sairaanhoitaja kohtaa äkilliseen sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneen potilaan. Tutkimukseen osallistujat (n=112) olivat valmistuvia sairaanhoitajaopiskelijoita, jotka olivat suorittaneet kokonaan tai osittain hoitotyön syventävän ohjatun harjoittelun valitsemassaan kliinisen hoitotyön ympäristössä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollinen osaaminen äkilliseen sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneen potilaan hoitotyössä oli puutteellista, sillä vain 41 % opiskelijoista läpäisi tietotestin hyväksytysti. Ainoastaan kolme tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista sai tietotestistä täyden pistemäärän. Summamuuttujittain tarkasteltuna huomattiin, että opiskelijoiden tiedollisessa osaamisessaan oli tietotestin eri osioihin liittyen huomattavaa vaihtelua. Opiskelijat osasivat tulkita hyvin potilaan vitaalielintoimintojen arvoja, mutta sen sijaan heidän tietämyksensä EKG:n tulkintaan liittyvissä asioissa oli puutteellista. Lisäksi yksittäisten opiskelijoiden kohdalla esiintyi lääkehoitoon liittyen karkeita virheitä, jotka tosielämän tilanteessa saattaisivat aiheuttaa potilaalle vakavaa haittaa. Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollisen osaamisen tasoon olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä muun muassa opiskelijan kiinnostus tiettyä hoitotyön aluetta kohtaan ja aikaisempi kokemus vastaavasta potilastilanteesta.
Sairaanhoitajien koulutukseen tulee jatkossa sisältyä enemmän äkilliseen sepelvaltimokohtaukseen sairastuneen potilaan hoitotyön opetusta. Koulutuksen suunnittelussa tulee huomioida erityisesti ne osa-alueet, joissa tiedollinen osaaminen tämän tutkimuksen tulosten perusteella oli puutteellista. Lisäksi opiskelijoiden tiedollista osaamista tulee koulutuksen aikana systemaattisesti arvioida välitöntä hoitoa vaativien sekä hätätilanteiden osalta.
A cross-sectional design was used in this study. The data was collected in eleven Finnish University of Applied Sciences using knowledge test. The research instrument was developed for this study and it contained also video showing the case where nurse meets ACS patient. Participants (n=112) were graduating nursing students who had completed all or part of their final clinical placement in context of clinical nursing. The data was analyzed statistically.
The knowledge level of graduating nursing students in a care of patient with ACS was limited since only 41 % of the students passed the knowledge test. Only three students got the highest score from the test. Sum variables showed that the knowledge level of graduating nursing students was variable. Students' knowledge level was good in vital signs interpretation but poor in ECG interpretation. Individual respondents had serious mistakes in medication which in a real-life situation could cause serious harm to the patient. The factors related to graduating nursing students' knowledge level were e.g. the student's interest in a specific area of nursing and previous experience of ACS patient care.
The results of this study showed that more ACS patient care teaching is needed in nurses' curriculum in Finnish University of Applied Sciences. Nurse educators need to pay special attention to those parts where graduating nursing students' knowledge were the poorest. In addition, students' knowledge level must be systematically assessed for immediate care and emergencies.