#me – Nuorten visuaalinen identiteetti Instagramin kuvatarinoissa
Pöysä, Heidi (2019-12-09)
#me – Nuorten visuaalinen identiteetti Instagramin kuvatarinoissa
(09.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949056
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949056
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin miten nuoret tuottavat visuaalista identiteettiään ja millaisena sukupuolittuneena eri tekijöiden suhteena se rakentuu Instagramin kuvatarinoissa. Visuaalisella identiteetillä viitattiin läpi tutkimuksen kokonaisuuteen, joka tehtiin näkyväksi katseille ja jossa asetuttiin katseiden kohteeksi. Kuvatarinan käsitteellä tarkoitettiin narratiivista kuvan ja tekstin suhdetta, joka konkretisoitui eri esityksissä tilanteisesti, vuorovaikutteisesti ja sosiaalisesti. Tutkimus sijoittui sukupuolen- ja mediatutkimuksen sekä visuaalisen kulttuurin tutkimuksen rajapinnoille.
Tutkimuksen taustalla vaikuttivat feministisen mediatutkimuksen teoria ja siihen kiinnittyvä teoreettinen käsitteistö. Menetelmällisenä viitekehyksenä toimi postmoderni tieteellisyys, joka hylkää tutkimusmenetelmien tarkkarajaisuuden. Tutkimusaineisto koostui nuorten tuottamista Instagramin kuvatarinoista, joita tulkittiin tutkijapositiosta sisällönanalyyttisesti kuvien merkitysulottuvuuksia havainnoiden. Tutkimuksen taustalla toimi sosiosemioottinen, kulttuurinen tutkijaluenta sekä teemoittelun ja kokemuksellisen kuvatulkinnan kaksi menetelmällistä lähtökohtaa.
Kuvatarinoista löytyi teemoitellen visuaalisen identiteetin kolme pääkategoriaa, joita olivat identiteetti, performatiivi ja representaatio. Ne rakentuivat suhteessa toisiinsa sekä kuvatarinoiden kuvallisissa valinnoissa. Vuorovaikutteisuus nousi koko aineiston läpäisemäksi teemaksi, jota kuvissa olevat neuvottelivat ja tuottivat dialogisesti itsen ja muiden välillä. Myös ruumiillisuus paikantui koko aineiston läpileikkaavaksi käsitteeksi.
Nuoret tuottivat visuaalista identiteettiään suhteessa muihin, mutta myös sukupuolittuneesti sitä representaatioina tuottaen, performatiivisesti esittäen ja identiteettisesti rakentaen. Tulokset osoittavat kuvatarinoille henkilökohtaisen ja kulttuurisesti jaetun sukupuolittuneen merkityskehyksen. Aineiston teemoittelun kautta tutkittava ilmiö näyttäytyi moniulotteisena ja kerroksellisena kokonaisuutena. Ilmiö mukaili aiempien tutkimusten tuloksia sekä päätelmiä, mutta toi niihin kuitenkin uuden näkökulman visuaalisen identiteetin käsitteen kautta.
Tutkimuksen taustalla vaikuttivat feministisen mediatutkimuksen teoria ja siihen kiinnittyvä teoreettinen käsitteistö. Menetelmällisenä viitekehyksenä toimi postmoderni tieteellisyys, joka hylkää tutkimusmenetelmien tarkkarajaisuuden. Tutkimusaineisto koostui nuorten tuottamista Instagramin kuvatarinoista, joita tulkittiin tutkijapositiosta sisällönanalyyttisesti kuvien merkitysulottuvuuksia havainnoiden. Tutkimuksen taustalla toimi sosiosemioottinen, kulttuurinen tutkijaluenta sekä teemoittelun ja kokemuksellisen kuvatulkinnan kaksi menetelmällistä lähtökohtaa.
Kuvatarinoista löytyi teemoitellen visuaalisen identiteetin kolme pääkategoriaa, joita olivat identiteetti, performatiivi ja representaatio. Ne rakentuivat suhteessa toisiinsa sekä kuvatarinoiden kuvallisissa valinnoissa. Vuorovaikutteisuus nousi koko aineiston läpäisemäksi teemaksi, jota kuvissa olevat neuvottelivat ja tuottivat dialogisesti itsen ja muiden välillä. Myös ruumiillisuus paikantui koko aineiston läpileikkaavaksi käsitteeksi.
Nuoret tuottivat visuaalista identiteettiään suhteessa muihin, mutta myös sukupuolittuneesti sitä representaatioina tuottaen, performatiivisesti esittäen ja identiteettisesti rakentaen. Tulokset osoittavat kuvatarinoille henkilökohtaisen ja kulttuurisesti jaetun sukupuolittuneen merkityskehyksen. Aineiston teemoittelun kautta tutkittava ilmiö näyttäytyi moniulotteisena ja kerroksellisena kokonaisuutena. Ilmiö mukaili aiempien tutkimusten tuloksia sekä päätelmiä, mutta toi niihin kuitenkin uuden näkökulman visuaalisen identiteetin käsitteen kautta.