Asymmetrinen informaatio ja sen vaikutuksista vakuutusmarkkinoihin
Kuronen, Jari (2019-11-25)
Asymmetrinen informaatio ja sen vaikutuksista vakuutusmarkkinoihin
Kuronen, Jari
(25.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120946317
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120946317
Tiivistelmä
Tässä työssä on tarkasteltu asymmetrisen informaation vaikutuksia vakuutusmarkkinoihin. Aluksi on tarkasteltu vakuutusmarkkinoita täydellisen informaation vallitessa. Vakuutusmarkkinoihin liittyy oleellisesti toiminta riskin tai epävarmuuden vallitessa. Osoitetaan että, kun markkinoilla valitsee täydellinen kilpailu, niin vakuutusyhtiöiden kannattaa tarjota asiakkailleen täyttä vakuutusta, joka korvaa vahingon kokonaan. Sen jälkeen on tarkasteltu vakuutusmarkkinoita asymmetrisen informaation olosuhteissa. Ensin on tarkasteltu valintaongelmaa (selection problem), johon liittyy ns. haitallisen valikoitumisen (adverse selection) ongelma, ja sen jälkeen ns. moral hazard (haitallisen valinnan) ongelmaa, johon liittyy ei-havaittavan käyttäytymisen ongelma (hidden action problem). Lisäksi on esitelty tarvittavat peliteoriaan liittyvät tasapainokäsitteet, Nashin tasapaino ja epätäydellisen informaation peliteoriaan liittyvä Bayesin Nashin tasapaino ja siihen liittyvä Harsanyin tyyppiteoria.
Ensimmäisenä asymmetriseen informaatioon liittyvänä esimerkkinä on tarkasteltu ns. haitallisen valikoitumisen (adverse selection) ongelmaa vakuutusmarkkinoilla. Mallin ovat alun perin esittäneet Rothschild ja Stiglitz (1976). Siinä ongelmana on asiakkaiden valikoituminen vakuutusyhtiöiden edun kannalta vastakkaisella (haitallisella) tavalla. Mallissa oletetaan, että asiakasakunta koostuu kahden tyyppisistä asiakkaista, varovaisista ja riskialttiista, mutta vakuutusyhtiöt eivät etukäteen tiedä kumpaa tyyppiä asiakas on vakuutussopimusta tehtäessä. Ongelmaa sanotaan ex ante asymmetrisen informaation ongelmaksi ja se johtaa siihen, että vain riskialttiille asiakasryhmälle voidaan enää tarjota kalliimpaa täyttä vakuutusta. Varovaiselle asiakasryhmälle tarjotaan edullisempaa osittaista vakuutusta. Asiakkaat, jotka itse tietävät kumpaa tyyppiä he ovat, voivat siten valita itselleen sopivan vakuutusmuodon (self selection).
Toisena esimerkkinä (Grossman ja Hartin (1983)) on tarkasteltu moraaliseen riskiin liittyvää ei-havaittavan käyttäytymisen ongelmaa. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiöt eivät voi havaita asiakkaidensa käyttäytymistä eivätkä voi siten tietää käyttäytyvätkö he varovaisesti vai riskialttiisti. Edelliseen malliin verrattuna asiakkaat voivat nyt muuttaa käyttäytymistään sen mukaan mikä kussakin tilanteessa on houkuttelevinta. Tämän kaltaista ongelmaa sanotaan ex post asymmetrisen informaation ongelmaksi ja se johtaa siihen, että asiakkaille voidaan tarjota vain osittaista vakuutusta, joka sisältää tietyn suuruisen omavastuuosuuden. Omavastuuosuuden asettamisella pyritään siihen, että asiakkaiden houkutus (insentiivi) varovaiseen käyttäytymiseen säilyisi.
Ensimmäisenä asymmetriseen informaatioon liittyvänä esimerkkinä on tarkasteltu ns. haitallisen valikoitumisen (adverse selection) ongelmaa vakuutusmarkkinoilla. Mallin ovat alun perin esittäneet Rothschild ja Stiglitz (1976). Siinä ongelmana on asiakkaiden valikoituminen vakuutusyhtiöiden edun kannalta vastakkaisella (haitallisella) tavalla. Mallissa oletetaan, että asiakasakunta koostuu kahden tyyppisistä asiakkaista, varovaisista ja riskialttiista, mutta vakuutusyhtiöt eivät etukäteen tiedä kumpaa tyyppiä asiakas on vakuutussopimusta tehtäessä. Ongelmaa sanotaan ex ante asymmetrisen informaation ongelmaksi ja se johtaa siihen, että vain riskialttiille asiakasryhmälle voidaan enää tarjota kalliimpaa täyttä vakuutusta. Varovaiselle asiakasryhmälle tarjotaan edullisempaa osittaista vakuutusta. Asiakkaat, jotka itse tietävät kumpaa tyyppiä he ovat, voivat siten valita itselleen sopivan vakuutusmuodon (self selection).
Toisena esimerkkinä (Grossman ja Hartin (1983)) on tarkasteltu moraaliseen riskiin liittyvää ei-havaittavan käyttäytymisen ongelmaa. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiöt eivät voi havaita asiakkaidensa käyttäytymistä eivätkä voi siten tietää käyttäytyvätkö he varovaisesti vai riskialttiisti. Edelliseen malliin verrattuna asiakkaat voivat nyt muuttaa käyttäytymistään sen mukaan mikä kussakin tilanteessa on houkuttelevinta. Tämän kaltaista ongelmaa sanotaan ex post asymmetrisen informaation ongelmaksi ja se johtaa siihen, että asiakkaille voidaan tarjota vain osittaista vakuutusta, joka sisältää tietyn suuruisen omavastuuosuuden. Omavastuuosuuden asettamisella pyritään siihen, että asiakkaiden houkutus (insentiivi) varovaiseen käyttäytymiseen säilyisi.