Tuhat ja yksi tapaa ilmaista mielipidettä : Asenteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen S2-oppijoiden akateemisissa esseevastauksissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Edistyneiden suomenoppijoiden korpuksen (LAS2) esseevastauksia mielipiteenilmaisun näkökulmasta. Tarkastelen työssäni, miten suomi toisena kielenä (S2) -oppijat ilmaisevat mielipiteitään ja kuinka teksteissä asennoidutaan lausuman sisältöön. Tutkin lisäksi, millaisin keinoin akateemiseen tekstidiskurssiin lukeutuvissa esseevastauksissa käytetään suoran ja epäsuoran mielipiteenilmaisun keinoja. Tutkimuksen kohteina ovat myös lausumien modifioiminen ja suhtautumisen osoittaminen mielipiteissä. Tutkin siis, millaisin modaalisuuden eri keinoin mielipiteitä modifioidaan ja minkälaisia intensiteettimääritteitä mielipiteissä esiintyy asiaintilaa kuvailtaessa. Keskityn analyysissä etenkin adjektiivisiin mielipiteenilmaisutapoihin ja verbi-ilmaisuihin.

Tutkielmani taustateorioina toimivat sosiokulttuurinen kielikäsitys ja Penelope Brownin ja Stephen C. Levinsonin (1987) kohteliaisuusteoria. Kohteliaisuusteorian mukaan ihmisillä on positiiviset ja negatiiviset kasvot, joita tulee suojella vuorovaikutustilanteissa eri keinoin. Sosiokulttuurisen kielikäsityksen mukaan kieltä ja kielenkäyttöä ei voi nähdä kontekstista irrallisena, vaan kielenkäyttö on aina sosiaalista ja vuorovaikutteista toimintaa. Eri kulttuureilla on eri tavat ja tottumukset, jotka ohjaavat yksilön toimintaa yhteiskunnassa. Ihminen sosiaalistuu kielen välityksellä sosiokulttuurisiin käytänteisiin ja erilaisten diskurssiyhteisöjen toimintatapoihin. Nostan työssäni esille myös joitain kulttuurienvälisen viestinnän piirteitä etenkin kohteliaisuusteorian ja kasvojensuojelustrategioiden näkökulmista. Kohteliaaseen vuorovaikutukseen vaikuttavat monet asiat, kuten statuserot, puhekumppanien välinen etäisyys ja käsiteltävänä oleva puheenaihe. Kasvojensuojelustrategiat ovat osittain kulttuurisidonnaisia, ja eri kulttuureissa voidaankin siksi käyttää erilaisia kasvojen suojelemisen tapoja.

Analyysiluvun tukena hyödynnän J.R. Martinin ja P. R. R. Whiten (2005) suhtautumisen teoriaa ja Douglas Biberin (2006) asennoitumista koskevaa tutkimusta. Suhtautumisen teorian hyödyntämisessä keskityn erityisesti asennoitumisen systeemiin kuuluvien kielenpiirteiden tarkasteluun. Asennoitumiseen liittyvät affektiivisuus eli tunteiden ilmaiseminen sekä asiaintilojen arvottaminen. Suhtautumiseen vaikuttavat lisäksi lausuman intensiteettiä modifioivien ilmaisujen käyttö, joita ovat erilaiset ilmaisua vahvistavat ja lieventävät kielenpiirteet. Biber kuvaa asennoitumista vastaavanlaisesta näkökulmasta. Asennoitumisen teoriassa asennoitumista osoittavat kielenpiirteet voivat ilmaista esimerkiksi kirjoittajan tunteita, näkökulmia, asiaintilan arvottamista ja kannanottoja. Suhtautuminen, asennoituminen ja asiaintilan arvottaminen luovat subjektiivista sävyä teksteihin ja ilmaisevat siten kirjoittajan henkilökohtaisia kannanottoja ja mielipiteitä.

Aineiston mukaan edistyneet suomenoppijat varioivat mielipiteenilmaisua monin eri keinoin. Yleisimmät mielipiteenilmaisukeinot ovat adjektiivisissa ilmaisutavoissa predikatiivilauseet ja erilaiset subjektiivista mielipidettä ilmaisevat sanavalinnat, joilla osoitetaan asennoitumista proposition ilmaisemaan asiaan. Verbi-ilmaisuissa osoitetaan mielipidettä tavallisesti tunneverbein (harmittaa, yllättyä), mentaaliverbein (epäillä, tietää) ja yleisvaikutelmaverbein (tuntua, näyttää). Mielipiteitä modifioidaan pääasiassa modaaliverbeillä ja modaalisilla adverbeilla sekä partikkeleilla, kuten sanoilla hyvin, kovin ja tietenkin. Suomenoppijoiden teksteissä käytetään vaihtelevasti sekä epäsuoria mielipiteenilmaisukeinoja että suoran mielipiteenilmaisun tapoja.