”Our program is moving with rapid momentum” : Sanomalehtikeskustelu liittyen NASAn edistymiseen Apollo-avaruusohjelmassa vuosina 1967–1969
Kesti-Helia, Jere (2019-11-19)
”Our program is moving with rapid momentum” : Sanomalehtikeskustelu liittyen NASAn edistymiseen Apollo-avaruusohjelmassa vuosina 1967–1969
Kesti-Helia, Jere
(19.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121146723
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121146723
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoitus on selvittää NASAn Apollo-avaruusohjelman edistymiseen liittyviä näkemyksiä sanomalehdissä vuosina 1967–1969. Apollo-ohjelman tavoite oli lähettää ihminen kuuhun ja takaisin maahan ennen 1970-lukua, kuten presidentti John F. Kennedy oli vuonna 1961 ilmoittanut. Apollo-avaruusohjelma kuului osaksi supervaltojen välistä kylmän sodan aikaista avaruuskisaa. Aiheen aikarajaus käsittää Apollo-ohjelman viimeiset vuodet ensimmäiseen kuuhunlaskeutumiseen asti.
Aineistona käytetään kahden vaikutusvaltaisen sanomalehden, The New York Timesin ja The Washington Postin sanomalehtiartikkeleita. Tutkimus noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita. Varsinaisena metodina käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa on digihumanistinen lähestymistapa, sillä aineiston keräämisessä ja analyysissä käytettiin digitaalista ProQuest-sanomalehtiarkistoa.
Tutkimustulosten perusteella NASA sankarillisti astronautit Apollo 1 -tulipalon seurauksena, jotta heidän kuolemansa oli helpompi hyväksyä. NASAn johtajien kuten Samuel C. Phillipsin tekemillä muutoksilla oli suuri merkitys NASAn kriisistä palautumisessa. Myös muutokset Apollo-aluksen rakentajayhtiössä North American Aviationissa olivat tärkeitä. Yhtiöön saapunut John F. Healey piti huolen, ettei organisaatio luistaisi NASAn vaatimasta järjestelmätekniikan johtamismallista.
Miehittämättömät lennot olivat tärkeä edistysaskel avaruusohjelmassa. Erityisesti Saturn V -kuuraketin ensilento toimi NASAlle moraalinkohottajana Apollo 1 -tulipalon jälkeen. Miehittämättömien lentojen aikana NASA ja lehdistö korostivat lentojen taustalla ollutta teknologiaa, sillä astronautit eivät vieneet mediahuomiota. Jos teknologia ei toiminut, niin NASA painotti ihmisten ja erityisesti astronauttien tärkeyttä avaruuslennoilla. Tämä toistui myös miehitetyillä lennoilla.
Miehitetyt lennot olivat vaarallisia mutta menestyksekkäitä. Teknologian lisäksi miehitetyillä lennoilla korostui myös astronauttien fysiologinen kapasiteetti. Apollo 8 -lennon aikana avaruusohjelmaan liittyvä kritiikki tuli näkyvämmäksi. Apollo 10:n aikaan sanomalehdet alkoivat korostaa vastakulttuurien ja avaruusohjelman välistä sidettä. NASA yritti julkisuudessa välittää itsestään mahdollisimman vahvan imagon ja peitti mahdolliset ongelmat julkisuuskuvansa suojelemiseksi.
Aineistona käytetään kahden vaikutusvaltaisen sanomalehden, The New York Timesin ja The Washington Postin sanomalehtiartikkeleita. Tutkimus noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita. Varsinaisena metodina käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa on digihumanistinen lähestymistapa, sillä aineiston keräämisessä ja analyysissä käytettiin digitaalista ProQuest-sanomalehtiarkistoa.
Tutkimustulosten perusteella NASA sankarillisti astronautit Apollo 1 -tulipalon seurauksena, jotta heidän kuolemansa oli helpompi hyväksyä. NASAn johtajien kuten Samuel C. Phillipsin tekemillä muutoksilla oli suuri merkitys NASAn kriisistä palautumisessa. Myös muutokset Apollo-aluksen rakentajayhtiössä North American Aviationissa olivat tärkeitä. Yhtiöön saapunut John F. Healey piti huolen, ettei organisaatio luistaisi NASAn vaatimasta järjestelmätekniikan johtamismallista.
Miehittämättömät lennot olivat tärkeä edistysaskel avaruusohjelmassa. Erityisesti Saturn V -kuuraketin ensilento toimi NASAlle moraalinkohottajana Apollo 1 -tulipalon jälkeen. Miehittämättömien lentojen aikana NASA ja lehdistö korostivat lentojen taustalla ollutta teknologiaa, sillä astronautit eivät vieneet mediahuomiota. Jos teknologia ei toiminut, niin NASA painotti ihmisten ja erityisesti astronauttien tärkeyttä avaruuslennoilla. Tämä toistui myös miehitetyillä lennoilla.
Miehitetyt lennot olivat vaarallisia mutta menestyksekkäitä. Teknologian lisäksi miehitetyillä lennoilla korostui myös astronauttien fysiologinen kapasiteetti. Apollo 8 -lennon aikana avaruusohjelmaan liittyvä kritiikki tuli näkyvämmäksi. Apollo 10:n aikaan sanomalehdet alkoivat korostaa vastakulttuurien ja avaruusohjelman välistä sidettä. NASA yritti julkisuudessa välittää itsestään mahdollisimman vahvan imagon ja peitti mahdolliset ongelmat julkisuuskuvansa suojelemiseksi.