Peruskoulun päättöluokkalaisten kokemuksia oppilaanohjaukseen osallistumisesta ja koulun tarjoamasta tuesta urasuunnittelulle
Olsson, Heidi (2019-11-21)
Peruskoulun päättöluokkalaisten kokemuksia oppilaanohjaukseen osallistumisesta ja koulun tarjoamasta tuesta urasuunnittelulle
(21.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049265
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049265
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu-tutkielma on osa maailmanlaajuista International Study of City Youth (iscy.org) hanketta, missä tuotetaan kansainvälisesti vertailtavaa tietoa nuorten koulunkäynnin ja oppimisen reunaehdoista. Tässä tutkielmassa tutkimuskohteena ovat Turun seutukunnan 9. luokkalaiset oppilaat (n=1058), joista poikien osuus on 50,8 % ja tyttöjen 49,2 %. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella vuonna 2014 kahdestatoista Turun seutukunnan yläkoulusta. Aineistossa on mukana 42,5 % kaikista Turun seutukunnan päättöluokkalaisista. Tutkimukseni on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus.
Opinto-ohjaus on erittäin keskeisessä roolissa ehkäisemässä nuorten yhteiskunnasta syrjäytymistä ja oikean koulupolun valinnassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia peruskoulun päättöluokkalaisten kokemuksia koulun tarjoamasta tuesta urasuunnittelulle ja sitä, miten oppilaat ovat osallistuneet oppilaanohjauksen eri muotoihin. Ttutkimustehtävää tarkasteliin neljän tutkimuskysymyksen kautta. Näihin kaikkiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan sukupuoli on yhteydessä siihen, miten oppilas kokee koulun auttavan häntä urasuunnittelussa. Oppilaiden osallistuminen oppilaanohjauksen eri muotoihin oli myös eriytynyt sukupuolen mukaan. Oppilaanohjaus ei tutkimustulosten mukaan kaikilta osin selvästikään tavoita kaikkia oppilaita, tässä yhteydessä useimmiten poikia.
Tulosten perusteella korkeakoulututkintoon pyrkivät oppilaat pitävät koulun urasuunnittelulle antamaa tukea tärkeänä ja he ovat myös osallistuneet oppilaanohjauksen eri muotoihin tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin ammattilliseen perustutkintoon/lukioon pyrkivät oppilaat tai ne oppilaat ketkä eivät vielä osaa sanoa kuinka pitkälle aikovat kouluttautua.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella sillä miten oppilas kokee koulun auttaneen häntä urasuunnittelussa ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä oppilaan ammatillisiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Tulosten perusteella oppilaanohjauksen eri muotoihin osallistumisella ei myöskään ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä oppilaan ammatillisiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Edellä olevat tutkimustulokset osoittavat sen, että nykyisestä oppilaanohjauksesta ja koulun antamasta uratuesta hyötyvät niin sanotut hyvät oppilaat, jotka osaavat jo valmiiksi tehdä ”oikeita” valintoja tulevia jatko-opintojaan varten. Oppilaanohjaus tarvitsee riittävästi resursseja joiden avulla voidaan varmistaa sen tasavertainen saatavuus ja laatu ja taata se, että oppilaanohjaus todellakin tavoittaisi kaikki oppilaat.
Opinto-ohjaus on erittäin keskeisessä roolissa ehkäisemässä nuorten yhteiskunnasta syrjäytymistä ja oikean koulupolun valinnassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia peruskoulun päättöluokkalaisten kokemuksia koulun tarjoamasta tuesta urasuunnittelulle ja sitä, miten oppilaat ovat osallistuneet oppilaanohjauksen eri muotoihin. Ttutkimustehtävää tarkasteliin neljän tutkimuskysymyksen kautta. Näihin kaikkiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan sukupuoli on yhteydessä siihen, miten oppilas kokee koulun auttavan häntä urasuunnittelussa. Oppilaiden osallistuminen oppilaanohjauksen eri muotoihin oli myös eriytynyt sukupuolen mukaan. Oppilaanohjaus ei tutkimustulosten mukaan kaikilta osin selvästikään tavoita kaikkia oppilaita, tässä yhteydessä useimmiten poikia.
Tulosten perusteella korkeakoulututkintoon pyrkivät oppilaat pitävät koulun urasuunnittelulle antamaa tukea tärkeänä ja he ovat myös osallistuneet oppilaanohjauksen eri muotoihin tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin ammattilliseen perustutkintoon/lukioon pyrkivät oppilaat tai ne oppilaat ketkä eivät vielä osaa sanoa kuinka pitkälle aikovat kouluttautua.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella sillä miten oppilas kokee koulun auttaneen häntä urasuunnittelussa ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä oppilaan ammatillisiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Tulosten perusteella oppilaanohjauksen eri muotoihin osallistumisella ei myöskään ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä oppilaan ammatillisiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Edellä olevat tutkimustulokset osoittavat sen, että nykyisestä oppilaanohjauksesta ja koulun antamasta uratuesta hyötyvät niin sanotut hyvät oppilaat, jotka osaavat jo valmiiksi tehdä ”oikeita” valintoja tulevia jatko-opintojaan varten. Oppilaanohjaus tarvitsee riittävästi resursseja joiden avulla voidaan varmistaa sen tasavertainen saatavuus ja laatu ja taata se, että oppilaanohjaus todellakin tavoittaisi kaikki oppilaat.