Liikuntasuhdenäkökulma rehtorin toiminnassa liikunta-aktiivisuuteen kasvattamisessa
Reunanen, Ari (2019-12-18)
Liikuntasuhdenäkökulma rehtorin toiminnassa liikunta-aktiivisuuteen kasvattamisessa
Reunanen, Ari
(18.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001212915
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001212915
Tiivistelmä
Oppilaiden positiivisen liikuntasuhteen rakentumisessa liikuntasuhdenäkökulma edustaa uudenlaista lähestymistapaa elämänmittaiseen liikunta-aktiivisuuteen kasvattamisessa. Liikuntasuhdenäkökulmassa oletetaan, että mitä useampaan liikunnan sisältämään merkitysulottuvuuteen lapsi kiinnittyy, sitä vahvempi side liikuntaan lapselle muodostuu. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivaan liikuntasuhdennäkökulman merkitysulottuvuuksien joukkoon kuuluvat 1) kilpailu ja suoritus 2) terveys ja terveellisyys 3) ilmaisu 4) ilo 5) sosiaalisuus ja yhdessäolo 6) itsen tunteminen 7) kasvu ja kehittyminen ja 8) lajimerkitykset. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia liikuntasuhdenäkökulman rakentumisen merkitysulottuvuuksia alakoulujen rehtorit tunnistavat, millä tavalla eri merkitysulottuvuudet toteutuvat koulussa ja millaiset mahdollisuudet rehtoreilla on vaikuttaa eri merkitysulottuvuuksien esiintymiseen koulun toiminnassa. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla seitsemää alakoulun rehtoria. Haastateltavat valikoituivat tutkimukseen Länsi-Suomen alueelta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Rehtorit tunnistivat liikuntasuhdenäkökulman merkitysulottuvuuksia puutteellisesti. Huomio kohdistui kilpailemiseen ja suorittamiseen, terveyteen, sosiaalisuuteen ja yhdessäoloon sekä iloon ja leikkiin. Näistä merkitysulottuvuuksista kilpailemisen ja suorittamisen osuutta koulujen liikuntakasvatuksessa on pyritty systemaattisesti vähentämään. Muista liikuntasuhdenäkökulman merkitysulottuvuuksista rehtoreilla oli vaikeuksia tunnistaa ilmaisuun, kasvuun ja kehittymiseen sekä lajimerkityksiin liittyviä sisältöjä. Rehtorit käyttivät monipuolisesti pedagogisen johtamisen eri menetelmiä liikuntakasvatuksen toteuttamiseen koulussa. Johtamisen tavoite oli kuitenkin painottunut monipuolisiin liikuntakokemuksiin ja määrälliseen liikunnan lisäämiseen. Tutkimuksen mukaan rehtorit eivät osanneet huomioida johtamistyössään liikuntasuhdenäkökulman kaikkia merkitysulottuvuuksia.