Musiikkiterapeuttinen musiikkikasvatus peruskoulun musiikin opetuksessa : Musiikin opettajien käsityksiä ja kokemuksia
Hyökyranta, Tuomas; Ausmaa, Kaisa (2019-12-09)
Musiikkiterapeuttinen musiikkikasvatus peruskoulun musiikin opetuksessa : Musiikin opettajien käsityksiä ja kokemuksia
(09.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001212861
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001212861
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten musiikkiterapeuttista musiikin opetusta voidaan toteuttaa peruskoulun musiikin oppiaineessa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaisia opetuskäytänteitä musiikkiterapeuttisessa musiikin opetuksessa hyödynnetään, miten musiikkiterapeuttinen oppimisympäristö voidaan peruskoulussa mahdollistaa ja mitä oppilaiden valmiuksia musiikkiterapeuttinen opetus opettajien mielestä tukee.
Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla viideltä musiikin opettajalta. Tutkimuksessa käytetään fenomenografista tutkimusmenetelmää sekä aineistonkeruussa että niiden analysoinnissa. (kts. Niikko 2003). Fenomenografisessa tutkimuksessa ei tut-kita tai anneta juurikaan painoarvoa haastateltaville, vaan aineiston avulla pyritään ymmär-tämään tutkittavaa ilmiötä.
Musiikkiterapeuttisina opetuskäytänteinä pidetään erityisesti soittamista, laulamista sekä kuuntelemista. Musiikin opettajalla on vastuu musiikkiterapeuttisen oppimisympäristön luomisessa ja ylläpitämisessä. Oppilaat vastaavat ikätasolleen sopivasti oppimisympäris-tön turvallisuudesta ja avoimuudesta. Perusopetuksen opetussuunnitelmat (1984, 1994, 2004, 2014) perustelevat musiikkiterapeuttisen opetustavan. Sen nähdään kehittävän eri-tyisesti oppilaiden sosioemotionaalisia taitoja, josta tässä tutkimuksessa löytyi kolme osa-aluetta: yhdessä tekeminen, tunnetaidot sekä hyvinvoinnin tukeminen. Musiikkikasvatuk-sesta musiikkiterapeuttista tekee opetuksen paineettomuus, turvallinen ympäristö ja sosio-emotionaalisten taitojen kehittymistä tukevat opetuskäytänteet.
Laadullisen luonteensa ja vähäisen osallistujamääränsä vuoksi tutkimus ei ole yleistettä-vissä, mutta se antaa lukijalle arvokasta tietoa musiikkiterapeuttisesta musiikin opetukses-ta. Tutkimuksen avulla voidaan arvioida, millä reunaehdoilla opetus voi olla terapeuttista, ja mitä terapeuttisen opetuksen avulla voidaan mahdollisesti saavuttaa.
Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla viideltä musiikin opettajalta. Tutkimuksessa käytetään fenomenografista tutkimusmenetelmää sekä aineistonkeruussa että niiden analysoinnissa. (kts. Niikko 2003). Fenomenografisessa tutkimuksessa ei tut-kita tai anneta juurikaan painoarvoa haastateltaville, vaan aineiston avulla pyritään ymmär-tämään tutkittavaa ilmiötä.
Musiikkiterapeuttisina opetuskäytänteinä pidetään erityisesti soittamista, laulamista sekä kuuntelemista. Musiikin opettajalla on vastuu musiikkiterapeuttisen oppimisympäristön luomisessa ja ylläpitämisessä. Oppilaat vastaavat ikätasolleen sopivasti oppimisympäris-tön turvallisuudesta ja avoimuudesta. Perusopetuksen opetussuunnitelmat (1984, 1994, 2004, 2014) perustelevat musiikkiterapeuttisen opetustavan. Sen nähdään kehittävän eri-tyisesti oppilaiden sosioemotionaalisia taitoja, josta tässä tutkimuksessa löytyi kolme osa-aluetta: yhdessä tekeminen, tunnetaidot sekä hyvinvoinnin tukeminen. Musiikkikasvatuk-sesta musiikkiterapeuttista tekee opetuksen paineettomuus, turvallinen ympäristö ja sosio-emotionaalisten taitojen kehittymistä tukevat opetuskäytänteet.
Laadullisen luonteensa ja vähäisen osallistujamääränsä vuoksi tutkimus ei ole yleistettä-vissä, mutta se antaa lukijalle arvokasta tietoa musiikkiterapeuttisesta musiikin opetukses-ta. Tutkimuksen avulla voidaan arvioida, millä reunaehdoilla opetus voi olla terapeuttista, ja mitä terapeuttisen opetuksen avulla voidaan mahdollisesti saavuttaa.