Peräkkäisesti kaksikielisten lasten lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet esiopetusiässä
Keränen, Elina (2019-12-09)
Peräkkäisesti kaksikielisten lasten lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet esiopetusiässä
Keränen, Elina
(09.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001212913
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001212913
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien jatkuvasti lisääntynyt määrä Suomessa näkyy kaksi- ja monikielisten lasten osuuden kasvuna päiväkodeissa ja kouluissa. Tutkimusta näiden peräkkäisesti kaksikielisten lasten kielenkehityksestä ja lukemaan oppimisesta on tehty vasta vähän. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin esiopetusikäisten maahanmuuttajataustaisten lasten lukivalmiuksia eli lukemista ja kirjoittamista edeltäviä kielellis–kognitiivisia taitoja osana Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteistyönä toteuttamaa ulkomaalaistaustaisten lasten kielenkehitystä tutkivaa ja tukevaa PAULA-hanketta.
Tutkielmassa tarkasteltiin, miten peräkkäisesti kaksikielisten lasten suomen kielen lukivalmiudet mahdollisesti eroavat yksikielisten suomalaislasten vastaavista lukemisen valmiuksista ja miten tutkielmassa tarkastellut taustamuuttujat (ikä, sukupuoli, vanhempien koulutustausta sekä kaksikielisten lasten päiväkodissaoloaika ja kielitaidon taso sekä PAULA-pienryhmätoimintaan ja valmentavaan opetukseen osallistuminen) vaikuttavat mitattuihin lukivalmiuksiin. Tutkielman aineiston (N=38) muodostavat 18 peräkkäisesti kaksikielistä lasta sekä 20 yksikielistä verrokkia. Tutkittavat rekrytoitiin turkulaisista päiväkodeista ja tutkimuksen aineisto kerättiin esiopetusvuoden keväällä. Kaksikielisistä lapsista kahdeksan on osallistunut 4–5-vuotiaana päiväkodissa suomen kielen kehitystä tukevaan pienryhmätoimintaan osana PAULA-tutkimushanketta.
Lukivalmiuksista tutkielmassa arvioitiin kirjaintuntemusta ja fonologisen prosessoinnin taitoja: fonologista tietoisuutta, kielellistä työmuistia sekä nopeaa sarjallista nimeämistä. Kaksikieliset lapset tunnistivat keskimäärin vähintään 20 kirjainta 23:sta, mikä oli tilastollisesti merkitsevästi yksikielisten suoriutumista heikompaa. Fonologisen prosessoinnin kokonaissuoriutumisessa ei ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Fonologisen tietoisuuden tehtävistä kaksikieliset suoriutuivat merkitsevästi yksikielisiä heikommin vain alkuäänteen nimeämisestä, muissa osatehtävissä ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kielellisen työmuistin ja nopean sarjallisen nimeämisen osalta kaksi- ja yksikielisten lasten suoriutumisessa ei ollut merkitsevää eroa. Tyttöjen ja poikien välinen suoriutuminen ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi kummassakaan ryhmässä missään lukivalmiustehtävissä. Taustamuuttujien osalta tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot jäivät tämän tutkielman aineistossa vähäisiksi.
Vaikka tutkielman kaksikielisten lasten kielitaito oli merkitsevästi verrokkiryhmän taitotasoa heikompi, suoriutuivat he suurimmasta osasta mitattuja lukivalmiustehtäviä yhtä hyvin kuin verrokkiryhmä. Tulokset ovat yhteneviä kansainvälisten tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan kaksikielisten lasten lukivalmiudet eivät merkittävästi eroa yksikielisten vastaavista taidoista. Kaksikielisten lasten lukivalmiuksia arvioitaessa tulee kuitenkin aina huomioida yksilölliset taustatekijät. Tulokset antavat viitteitä siitä, että yksikielisille suunniteltuja lukivalmiuksien arviointimenetelmiä voitaisiin soveltaa myös kaksikielisten lasten kliiniseen arviointiin. Pienen otoskoon takia saadut tulokset ovat vain suuntaa-antavia.
Tutkielmassa tarkasteltiin, miten peräkkäisesti kaksikielisten lasten suomen kielen lukivalmiudet mahdollisesti eroavat yksikielisten suomalaislasten vastaavista lukemisen valmiuksista ja miten tutkielmassa tarkastellut taustamuuttujat (ikä, sukupuoli, vanhempien koulutustausta sekä kaksikielisten lasten päiväkodissaoloaika ja kielitaidon taso sekä PAULA-pienryhmätoimintaan ja valmentavaan opetukseen osallistuminen) vaikuttavat mitattuihin lukivalmiuksiin. Tutkielman aineiston (N=38) muodostavat 18 peräkkäisesti kaksikielistä lasta sekä 20 yksikielistä verrokkia. Tutkittavat rekrytoitiin turkulaisista päiväkodeista ja tutkimuksen aineisto kerättiin esiopetusvuoden keväällä. Kaksikielisistä lapsista kahdeksan on osallistunut 4–5-vuotiaana päiväkodissa suomen kielen kehitystä tukevaan pienryhmätoimintaan osana PAULA-tutkimushanketta.
Lukivalmiuksista tutkielmassa arvioitiin kirjaintuntemusta ja fonologisen prosessoinnin taitoja: fonologista tietoisuutta, kielellistä työmuistia sekä nopeaa sarjallista nimeämistä. Kaksikieliset lapset tunnistivat keskimäärin vähintään 20 kirjainta 23:sta, mikä oli tilastollisesti merkitsevästi yksikielisten suoriutumista heikompaa. Fonologisen prosessoinnin kokonaissuoriutumisessa ei ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Fonologisen tietoisuuden tehtävistä kaksikieliset suoriutuivat merkitsevästi yksikielisiä heikommin vain alkuäänteen nimeämisestä, muissa osatehtävissä ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kielellisen työmuistin ja nopean sarjallisen nimeämisen osalta kaksi- ja yksikielisten lasten suoriutumisessa ei ollut merkitsevää eroa. Tyttöjen ja poikien välinen suoriutuminen ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi kummassakaan ryhmässä missään lukivalmiustehtävissä. Taustamuuttujien osalta tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot jäivät tämän tutkielman aineistossa vähäisiksi.
Vaikka tutkielman kaksikielisten lasten kielitaito oli merkitsevästi verrokkiryhmän taitotasoa heikompi, suoriutuivat he suurimmasta osasta mitattuja lukivalmiustehtäviä yhtä hyvin kuin verrokkiryhmä. Tulokset ovat yhteneviä kansainvälisten tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan kaksikielisten lasten lukivalmiudet eivät merkittävästi eroa yksikielisten vastaavista taidoista. Kaksikielisten lasten lukivalmiuksia arvioitaessa tulee kuitenkin aina huomioida yksilölliset taustatekijät. Tulokset antavat viitteitä siitä, että yksikielisille suunniteltuja lukivalmiuksien arviointimenetelmiä voitaisiin soveltaa myös kaksikielisten lasten kliiniseen arviointiin. Pienen otoskoon takia saadut tulokset ovat vain suuntaa-antavia.