ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN IKÄÄNTYNEEN ASIAKKAAN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS ASUMIS- JA PÄIHDEPALVELUISSA -ANALYYSI ASIAKKAIDEN KOKEMUKSISTA JA HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMISTA
Yli-Alho, Jatta (2019-12-20)
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN IKÄÄNTYNEEN ASIAKKAAN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS ASUMIS- JA PÄIHDEPALVELUISSA -ANALYYSI ASIAKKAIDEN KOKEMUKSISTA JA HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMISTA
(20.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001223043
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001223043
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tutkimustehtävänä on tuottaa tietoa itsemääräämisoikeudesta asumis- ja päihdepalveluissa. Tutkin erityistä tukea tarvitsevan ikääntyneen asiakkaan kokemuksia itsemääräämisoikeuden toteutumisesta kartoittamalla valintatilanteita, päätöksentekoa ja palveluasumisen käytäntöjä. Lisäksi selvitän, mitä asumis- ja päihdepalvelun sosiaalityöntekijät sekä palvelukeskuksen ohjaajat kertovat itsemääräämisoikeudesta asiakastilanteissa. Kuvaan itsemääräämisoikeutta erilaisissa asumisen tilanteissa kotona asuessa, siirtymätilanteessa kotoa palveluasumiseen ja palveluasumisen aikana.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu itsemääräämisoikeutta säätelevästä juridiikasta, itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollon oikeusperiaatteena ja asumissosiaalisesta työstä. Valitsemassani näkökulmassa asumis- ja päihdepalvelun asiakasta tarkastellaan erityistä tukea tarvitsevana ja paljon palvelua käyttävänä henkilöinä. Keräsin henkilöstöä koskevan aineiston asumis- ja päihdepalvelujen sosiaalityöntekijöiden ja palveluasumisessa työskentelevien ohjaajien ryhmähaastatteluilla. Asiakaskokemukset keräsin haastattelemalla kahdeksaa asumis- ja päihdepalvelun asiakasta, jotka asuvat haastatteluhetkellä palvelukeskuksessa. Haastattelut olivat teemahaastatteluja, jotka analysoin käyttämällä sisällönanalyysiä. Tieteenfilosofisena suuntauksena on hermeneutiikka ja etenen tutkimuksessani teoriaohjaavasti.
Keskeisten tulosten mukaan asumis- ja päihdepalvelun asiakas ei ole kokenut tulleensa autetuksi, vaikka on käyttänyt runsaasti eri sektoreiden palveluja. Palveluasumiseen siirtyessä asiakkaan itsemääräämisoikeus on kaventunut, koska tarjolla ei ole ollut vaihtoehtoisia palveluita. Asiakas ei ole tullut kuulluksi, eikä asiakkaan ja työntekijän suhde ole saavuttanut vuorovaikutussuhteista kumppanuutta. Asiakkaat ovat tyytyväisiä tehostetussa palveluasumisessa saamaansa kohteluun ja heidän kanssaan on käyty läpi säännöt sekä talon tavat suullisesti ja kirjallisesti. Sääntöjen rikkomisesta aiheutuvat seuraukset ovat asiakkaille epäselviä ja seuraamuksiin liittyy paljon olettamuksia. Asiakkaiden tasa-arvo ei toteudu, koska ohjaajat eivät kohtele kaikkia asiakkaita samalla tavalla. Tämä johtuu osittain siitä, että sääntöjen rikkomisesta aiheutuvat seuraukset ovat epäselviä myös työntekijöille.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu itsemääräämisoikeutta säätelevästä juridiikasta, itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollon oikeusperiaatteena ja asumissosiaalisesta työstä. Valitsemassani näkökulmassa asumis- ja päihdepalvelun asiakasta tarkastellaan erityistä tukea tarvitsevana ja paljon palvelua käyttävänä henkilöinä. Keräsin henkilöstöä koskevan aineiston asumis- ja päihdepalvelujen sosiaalityöntekijöiden ja palveluasumisessa työskentelevien ohjaajien ryhmähaastatteluilla. Asiakaskokemukset keräsin haastattelemalla kahdeksaa asumis- ja päihdepalvelun asiakasta, jotka asuvat haastatteluhetkellä palvelukeskuksessa. Haastattelut olivat teemahaastatteluja, jotka analysoin käyttämällä sisällönanalyysiä. Tieteenfilosofisena suuntauksena on hermeneutiikka ja etenen tutkimuksessani teoriaohjaavasti.
Keskeisten tulosten mukaan asumis- ja päihdepalvelun asiakas ei ole kokenut tulleensa autetuksi, vaikka on käyttänyt runsaasti eri sektoreiden palveluja. Palveluasumiseen siirtyessä asiakkaan itsemääräämisoikeus on kaventunut, koska tarjolla ei ole ollut vaihtoehtoisia palveluita. Asiakas ei ole tullut kuulluksi, eikä asiakkaan ja työntekijän suhde ole saavuttanut vuorovaikutussuhteista kumppanuutta. Asiakkaat ovat tyytyväisiä tehostetussa palveluasumisessa saamaansa kohteluun ja heidän kanssaan on käyty läpi säännöt sekä talon tavat suullisesti ja kirjallisesti. Sääntöjen rikkomisesta aiheutuvat seuraukset ovat asiakkaille epäselviä ja seuraamuksiin liittyy paljon olettamuksia. Asiakkaiden tasa-arvo ei toteudu, koska ohjaajat eivät kohtele kaikkia asiakkaita samalla tavalla. Tämä johtuu osittain siitä, että sääntöjen rikkomisesta aiheutuvat seuraukset ovat epäselviä myös työntekijöille.