Suomalaiset hallintotuomioistuimet Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisujen pyytäjinä
Tiuttu, Emilia (2019-12-23)
Suomalaiset hallintotuomioistuimet Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisujen pyytäjinä
(23.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001223068
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001223068
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten tuomioistuinten ja erityisesti hallintotuomioistuinten tekemiä ennakkoratkaisupyyntöjä Euroopan unionin tuomioistuimelle. Tarkoituksena on selvittää, millaisia suomalaisten tuomioistuinten tekemien ennakkoratkaisupyyntöjen määrät ovat verrattuna muista unionin jäsenmaista tehtyjen pyyntöjen määriin ja mitkä tekijät selittävät havaittuja yhtäläisyyksiä ja eroja. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkä tyyppisiä suomalaisten hallintotuomioistuinten esittämät kysymykset pyynnöissä ovat ja mitkä seikat ovat tyypillisiä suomalaisten hallintotuomioistuinten tekemille ennakkoratkaisupyynnöille. Tähän liittyen arvioidaan myös sitä, mitkä tekijät selittävät suomalaisten hallintotuomioistuinten tekemille ennakkoratkaisupyynnöille ominaisia seikkoja. Tarkastelujaksoksi tutkielmassa on valittu kymmenen vuotta ja aineistona on suomalaisten hallintotuomioistuinten vuosina 2009-2018 tekemät ennakkoratkaisupyynnöt. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi aineistoa tarkastellaan erityisesti laadullisen tutkimuksen keinoin. Aineiston tarkastelun tukena käytetään oikeuskirjallisuutta.
Tarkastelujakson pyynnöistä havaitaan, että suomalaisten tuomioistuinten tekemät ennakkoratkaisupyynnöt painottuvat edelleen hallintotuomioistuimiin ja ylimpiin tuomioistuimiin. Suomalaiset tuomioistuimet tekevät ennakkoratkaisupyyntöjä suhteellisen vähän erityisesti verrattuna vanhoihin EU-jäsenmaihin. Selityksiä pyyntöjen vähäiselle määrälle käydään läpi tutkielmassa. Tarkastelujaksolla esitettyjen ennakkoratkaisupyyntöjen ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjen huomioiden perusteella ei ole aihetta arvioida, että suomalaiset tuomioistuimet laiminlöisivät velvoitettaan esittää ennakkoratkaisupyyntöjä EU-tuomioistuimelle.
Suomalaisten hallintotuomioistuinten tekemissä ennakkoratkaisupyynnöissä painottuvat samat asiaryhmät kuin muistakin jäsenmaista esitetyissä pyynnöissä. Yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien ennakkoratkaisupyyntöjen suhteellinen osuus verrattuna elinkeinon harjoittamista koskeviin pyyntöihin on hieman kasvanut, mikä sopii yhteen unionin oikeuden viimeaikaisen kehityksen kanssa esimerkiksi perusoikeuksien osalta. Tarkastelujakson ennakkoratkaisupyynnöissä on havaittavissa mielenkiintoinen yhteys kysymyksen laadun ja tulkinnan kohteena olevan EU-oikeudellisen säädösinstrumentin välillä. Kansallisen oikeuden ja unionin oikeuden yhteensopivuutta koskevat kysymykset liittyivät lähes aina unionin primäärilainsäädännön tulkintaan, mitä selittänee tulkintakysymysten luonne sekä mahdollisuudet ja tapa ratkaista ristiriitatilanteita jo aikaisemmassa vaiheessa.
Tarkastelujakson pyynnöistä havaitaan, että suomalaisten tuomioistuinten tekemät ennakkoratkaisupyynnöt painottuvat edelleen hallintotuomioistuimiin ja ylimpiin tuomioistuimiin. Suomalaiset tuomioistuimet tekevät ennakkoratkaisupyyntöjä suhteellisen vähän erityisesti verrattuna vanhoihin EU-jäsenmaihin. Selityksiä pyyntöjen vähäiselle määrälle käydään läpi tutkielmassa. Tarkastelujaksolla esitettyjen ennakkoratkaisupyyntöjen ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjen huomioiden perusteella ei ole aihetta arvioida, että suomalaiset tuomioistuimet laiminlöisivät velvoitettaan esittää ennakkoratkaisupyyntöjä EU-tuomioistuimelle.
Suomalaisten hallintotuomioistuinten tekemissä ennakkoratkaisupyynnöissä painottuvat samat asiaryhmät kuin muistakin jäsenmaista esitetyissä pyynnöissä. Yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien ennakkoratkaisupyyntöjen suhteellinen osuus verrattuna elinkeinon harjoittamista koskeviin pyyntöihin on hieman kasvanut, mikä sopii yhteen unionin oikeuden viimeaikaisen kehityksen kanssa esimerkiksi perusoikeuksien osalta. Tarkastelujakson ennakkoratkaisupyynnöissä on havaittavissa mielenkiintoinen yhteys kysymyksen laadun ja tulkinnan kohteena olevan EU-oikeudellisen säädösinstrumentin välillä. Kansallisen oikeuden ja unionin oikeuden yhteensopivuutta koskevat kysymykset liittyivät lähes aina unionin primäärilainsäädännön tulkintaan, mitä selittänee tulkintakysymysten luonne sekä mahdollisuudet ja tapa ratkaista ristiriitatilanteita jo aikaisemmassa vaiheessa.