Konsernin sisäisen pääomalainan verotus

Abstract

Tutkielman aiheena on pääomalaina-nimisen hybridi-instrumentin verotus konsernin sisäisissä lainasuhteissa. Tutkielmassa käsitellään pääomalainan verotustilanteita, joissa pääomalainasuhde vallitsee emo- ja tytäryhtiön välillä taikka sisaryhtiöiden välillä. Tutkielma koostuu kolmesta pääjaksosta, joista ensimmäinen koskee pääomalainan koron vähennyskelpoisuutta verotuksessa, toinen lainan osapuolina olevien yhtiöiden verotusta pääomalainan muutostilanteiden yhteydessä ja kolmas lainan antajayhtiön verotusta pääomalainasaamisen menetystilanteissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää konsernin sisäisen pääomalainan aiheuttamia verotustilanteita konserniyhtiöissä. Tutkielma on metodiltaan oikeusdogmaattinen, eli se pyrkii systematisoimaan ja tulkitsemaan voimassa olevaa oikeutta. Tärkeimpinä lähteinä on käytetty osakeyhtiöoikeudellista ja yritysvero-oikeudellista kirjallisuutta sekä lain esitöitä. Ensimmäisen pääjakson osalta keskeiset tutkimustulokset ovat, että pääomalainan korko on lähtökohtaisesti velallisyhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Vähennyskelpoisuuteen vaikuttaa osakeyhtiölain säännökset pääomalainan koron maksamisesta. Huomioon on otettu myös elinkeinoverolain korkovähennysrajoitussäännökset sekä markkinaehtoisesta korosta poikkeamisesta johtuvat verotusseuraamukset. Toisen pääjakson käsittelemissä pääomalainan muutostilanteissa omaksi pääomaksi muutettua pääomalainaa voidaan käsitellä velallisyhtiön verotettavana tulona taikka yhtiöön tehtynä pääomansijoituksena. Verotuskäsittely riippuu käytetystä muuntamisen tavasta. Kolmannen pääjakson tutkimustuloksena on, että tytäryhtiöltä olevan pääomalainasaamisen menetys on lähes poikkeuksetta emoyhtiön verotuksessa vähennyskelvoton meno. Näin on myös sisaryhtiöltä olevan saamisen osalta, mikäli sisaryhtiösuhde muodostuu oikeushenkilön omistuksen kautta. Tilanne on päinvastainen, jos sisaryhtiösuhde muodostuu luonnollisen henkilön omistuksen kautta. Pääomalainan verotusta koskevan vallitsevan oikeustilan tutkiminen on johtanut siihen päätelmään, että voimassa oleva oikeus on muodostunut suurelta osin oikeuskäytännön kautta. Tästä syystä tutkielmassa on ehdotettu, että elinkeinoverolakiin lisättäisiin nimenomaisesti pääomalainan verotusta koskevia säännöksiä, jotta oikeustila olisi säännelty lain tasoisesti.