RIKOSOIKEUDELLISEN TYÖTURVALLISUUSVASTUUN KOHDENTUMISEN KEHITYS OSAKEYHTIÖISSÄ
Latvanen, Annastiina (2020-01-28)
RIKOSOIKEUDELLISEN TYÖTURVALLISUUSVASTUUN KOHDENTUMISEN KEHITYS OSAKEYHTIÖISSÄ
(28.01.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001314114
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001314114
Tiivistelmä
Tässä Pro Gradu tutkielmassa käyn läpi työturvallisuusvastuun rikosoikeudellista rangaistavuutta ja sen rangaistavuuden kohdentumista osakeyhtiöissä. Tutkielmassa hahmotetaan työturvallisuusvastuun muutosta työturvallisuuslain säädöksistä rikoslailla rangaistavasti. Tutkielmassa keskitytään erityisesti vastuun kohdentumiseen yhtiön toiminnassa tapahtuneen työturvallisuuslaiminlyönnin seurauksena.
Metodina käytän oikeushistorian metodia, jonka mukaisesti tutkielmassa hahmotetaan ja analysoidaan oikeudellista muutosta. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten osakeyhtiön johdon rikosvastuu työturvallisuudesta on muuttunut rikoslain kokonaisuudistuksen myötä ja miksi muutos on tapahtunut?
Tutkielman tarkoitus on eritellä nykyisen työturvallisuusvastuun muodostumiseen vaikuttaneita tekijöitä ja erityisesti sitä, miksi työturvallisuudesta päädyttiin säätämään rikoslailla vuonna 1995. Tutkielmassa käsittelemäni ajanjakso painottuu rikoslain kokonaisuudistuksen ympärille 1980- ja 1990-luvuille, mutta koherentin kokonaiskuvan saamiseksi aloitan työturvallisuusvastuun hahmottamisen jo 1900-luvun alkupuolelta. Jotta tapahtunutta muutosta voidaan käsitellä kokonaisuutena, käyn tutkielmassa vielä läpi oikeustilaa 2000-luvulla työrikosten rikoslainsäädösten voimaantulon jälkeen.
Keskeisin tutkimustulos on, että työturvallisuuden rikosoikeudellinen rangaistavuus on lähtöisin jo 1950-luvulla voimaantulleesta työturvallisuuslaista. Rangaistavuuden ole-massaolon jälkeen, suurimmat muutokset ovat tapahtuneet siinä, kuka ja millä perustein katsotaan rikoksen tekijäksi yhtiön toiminnassa tapahtuneesta rikoksesta. Tultaessa kohti vuotta 1995, tekijän valitsemiseksi on säädetty yhä tarkempia ja yksityiskohtaisempia kriteerejä. Toinen merkittävä tutkimustulos on, että työturvallisuusvastuun ”rikosoikeu-dellistuminen” on saanut alkunsa rikosoikeuden modernisoitumisesta ja siitä seuranneesta yhteisörikollisuusajattelusta. Samaan aikaan vastuun kohdentamiseen on vaikuttanut Suomen 1990-luvun lama ja EU jäsenyys. Työturvallisuudesta rikoslailla säätäminen on katsottu lopulta statuskysymykseksi, jonka johdosta työturvallisuuden painoarvo yhteiskunnassa on toivotusti kasvanut.
Toimenpidesuosituksena tutkielman perusteella kehotan lainsäätäjää tarkastamaan, onko voimassaoleva oikeustila pysynyt työelämän ja teollisuuden kehityksen muutoksessa mukana.
Metodina käytän oikeushistorian metodia, jonka mukaisesti tutkielmassa hahmotetaan ja analysoidaan oikeudellista muutosta. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten osakeyhtiön johdon rikosvastuu työturvallisuudesta on muuttunut rikoslain kokonaisuudistuksen myötä ja miksi muutos on tapahtunut?
Tutkielman tarkoitus on eritellä nykyisen työturvallisuusvastuun muodostumiseen vaikuttaneita tekijöitä ja erityisesti sitä, miksi työturvallisuudesta päädyttiin säätämään rikoslailla vuonna 1995. Tutkielmassa käsittelemäni ajanjakso painottuu rikoslain kokonaisuudistuksen ympärille 1980- ja 1990-luvuille, mutta koherentin kokonaiskuvan saamiseksi aloitan työturvallisuusvastuun hahmottamisen jo 1900-luvun alkupuolelta. Jotta tapahtunutta muutosta voidaan käsitellä kokonaisuutena, käyn tutkielmassa vielä läpi oikeustilaa 2000-luvulla työrikosten rikoslainsäädösten voimaantulon jälkeen.
Keskeisin tutkimustulos on, että työturvallisuuden rikosoikeudellinen rangaistavuus on lähtöisin jo 1950-luvulla voimaantulleesta työturvallisuuslaista. Rangaistavuuden ole-massaolon jälkeen, suurimmat muutokset ovat tapahtuneet siinä, kuka ja millä perustein katsotaan rikoksen tekijäksi yhtiön toiminnassa tapahtuneesta rikoksesta. Tultaessa kohti vuotta 1995, tekijän valitsemiseksi on säädetty yhä tarkempia ja yksityiskohtaisempia kriteerejä. Toinen merkittävä tutkimustulos on, että työturvallisuusvastuun ”rikosoikeu-dellistuminen” on saanut alkunsa rikosoikeuden modernisoitumisesta ja siitä seuranneesta yhteisörikollisuusajattelusta. Samaan aikaan vastuun kohdentamiseen on vaikuttanut Suomen 1990-luvun lama ja EU jäsenyys. Työturvallisuudesta rikoslailla säätäminen on katsottu lopulta statuskysymykseksi, jonka johdosta työturvallisuuden painoarvo yhteiskunnassa on toivotusti kasvanut.
Toimenpidesuosituksena tutkielman perusteella kehotan lainsäätäjää tarkastamaan, onko voimassaoleva oikeustila pysynyt työelämän ja teollisuuden kehityksen muutoksessa mukana.