Urheilija–valmentaja -suhteen, joukkueen koheesion ja suorituksen väliset yhteydet koripallokauden aikana
Kilpinen, Anna (2020-01-14)
Urheilija–valmentaja -suhteen, joukkueen koheesion ja suorituksen väliset yhteydet koripallokauden aikana
(14.01.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001304026
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001304026
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin urheilijoiden kokemuksia urheilija–valmentaja -suhteista (valmennussuhde) ja joukkueen koheesiosta kaudella 2018–2019, sekä näiden välisiä yhteyksiä toisiinsa sekä urheilusuoritukseen. Osallistujat (N = 31) olivat saman seuran koripalloilijoita kolmesta joukkueesta. Pelaajat täyttivät joukkueen koheesiokyselyn sekä valmennussuhdekyselyn kauden alussa ja lopussa. Koheesiomittari jakaa koheesion yksilö–ryhmä -ulottuvuuteen sekä sosiaalinen–tehtävä -ulottuvuuteen. Urheilija–valmentaja -suhteen mittari koostuu läheisyyden, sitoutuneisuuden ja vastavuoroisuuden ulottuvuuksista.
Tutkimuksessa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: 1. minkälaisia urheilija–valmentaja - suhteita ja millainen koheesio joukkueissa on? 2. Miten urheilija–valmentaja -suhteet ja koheesio muuttuvat kauden aikana? 3. Onko joukkueen koheesion ja urheilija–valmentaja -suhteiden välillä yhteyttä, ja jos on, minkä suuntainen? 4. Onko joukkueen suorituksella yhteyttä koheesioon tai valmennussuhteisiin?
Kokemukset koheesiosta ja valmennussuhteista olivat alku- ja loppukaudesta yli mittareiden teoreettisten keskiarvojen. Urheilija–valmentaja -suhteet ja tehtäväkoheesio olivat matalampia loppukaudesta suhteessa alkukauteen. Sosiaalinen koheesio pysyi samalla tasolla. Koheesion ja valmennussuhteiden välillä havaittiin kauden läpi kestävä yhteys, ja lineaarisen regressiomallin mukaan koheesion yksilöulottuvuus (sosiaalinen + tehtävä) alkukaudesta selitti 25.2 % loppukauden valmennussuhteiden vaihtelusta. Suorituksen havaittiin olevan yhteydessä tehtäväkoheesioon ja urheilija–valmentaja - suhteisiin. Heikon suorituksen tehneessä joukkueessa tehtäväkoheesio ja valmennussuhde heikkenivät kauden loppua kohden, mutta hyvän suorituksen joukkueissa taso pysyi samana läpi kauden. Sosiaalisen koheesion ja suorituksen välillä ei havaittu yhteyttä.
Tämän tutkimuksen perusteella valmentajan vaikutus joukkueen koheesioon henkilökohtaisten urheilijasuhteiden kautta ei saa tukea. Tulokset antavat viitteitä siitä, että yhteys joukkueen koheesion ja valmennussuhteen välillä kulkee kolmannen muuttujan kautta, ja sen suunta on ennemminkin koheesiosta valmennussuhteeseen kuin toisinpäin. Tämän tutkimuksen mukaan joukkueen suoritus vaikuttaa sekä urheilija– valmentaja -suhteisiin että tehtäväkoheesioon, mutta nämä eivät takaa suorituksen laatua. Tässä tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä suorituksen ja sosiaalisen koheesion välillä, mikä on ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa.
Tutkimuksessa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: 1. minkälaisia urheilija–valmentaja - suhteita ja millainen koheesio joukkueissa on? 2. Miten urheilija–valmentaja -suhteet ja koheesio muuttuvat kauden aikana? 3. Onko joukkueen koheesion ja urheilija–valmentaja -suhteiden välillä yhteyttä, ja jos on, minkä suuntainen? 4. Onko joukkueen suorituksella yhteyttä koheesioon tai valmennussuhteisiin?
Kokemukset koheesiosta ja valmennussuhteista olivat alku- ja loppukaudesta yli mittareiden teoreettisten keskiarvojen. Urheilija–valmentaja -suhteet ja tehtäväkoheesio olivat matalampia loppukaudesta suhteessa alkukauteen. Sosiaalinen koheesio pysyi samalla tasolla. Koheesion ja valmennussuhteiden välillä havaittiin kauden läpi kestävä yhteys, ja lineaarisen regressiomallin mukaan koheesion yksilöulottuvuus (sosiaalinen + tehtävä) alkukaudesta selitti 25.2 % loppukauden valmennussuhteiden vaihtelusta. Suorituksen havaittiin olevan yhteydessä tehtäväkoheesioon ja urheilija–valmentaja - suhteisiin. Heikon suorituksen tehneessä joukkueessa tehtäväkoheesio ja valmennussuhde heikkenivät kauden loppua kohden, mutta hyvän suorituksen joukkueissa taso pysyi samana läpi kauden. Sosiaalisen koheesion ja suorituksen välillä ei havaittu yhteyttä.
Tämän tutkimuksen perusteella valmentajan vaikutus joukkueen koheesioon henkilökohtaisten urheilijasuhteiden kautta ei saa tukea. Tulokset antavat viitteitä siitä, että yhteys joukkueen koheesion ja valmennussuhteen välillä kulkee kolmannen muuttujan kautta, ja sen suunta on ennemminkin koheesiosta valmennussuhteeseen kuin toisinpäin. Tämän tutkimuksen mukaan joukkueen suoritus vaikuttaa sekä urheilija– valmentaja -suhteisiin että tehtäväkoheesioon, mutta nämä eivät takaa suorituksen laatua. Tässä tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä suorituksen ja sosiaalisen koheesion välillä, mikä on ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa.