Suullisen käsittelyn järjestäminen turvaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen veroprosessissa
Isoaho, Olli (2019-12-31)
Suullisen käsittelyn järjestäminen turvaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen veroprosessissa
(31.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001304019
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001304019
Tiivistelmä
Perehdyn tutkielmassa suullisten käsittelyiden järjestämiseen veroprosessuaalisissa asioissa, kun verovelvollinen pyytää suullista käsittelyä hallintotuomioistuimelta. Tutkielmassa tarkas-tellaan, täyttyvätkö oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset, jos hallinto-oikeus hyl-kää verovelvollisen suullista käsittelyä koskevan pyynnön. Tutkielman tarkoituksena on kar-toittaa, onko suullisten käsittelyiden vähäinen määrä veroprosesseissa oikeusturvaongelma. Tutkielmassa selvitetään myös keinoja, joilla suullisten käsittelyiden määrää voitaisiin nykyi-sen voimassa olevan oikeuden nojalla lisätä veroprosessuaalisissa asioissa. Tutkielmassa pe-rehdytään myös Ruotsin ja Saksan hallintoprosessia koskevaan sääntelyyn, jotta suomalaisen hallintoprosessin sääntelyä suullisista käsittelyistä on mahdollista arvioida kattavasti eri nä-kökulmista.
Tutkielmassa käytetty metodi on perusluonteeltaan oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielman tarkoituksena on arvioida voimassaolevan oikeuden ja 1.1.2020 voimaanastuvan lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa näkökulmasta suullisten käsittelyiden järjestämistä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja yksilön oikeusturvan toteutumisen kannalta. Lainoppi on käsitteenä varsin monisyinen eikä lainopillisessa tutkimuksessa ole näkemykseni mukaan kysymys pelkästään mekaanisesta säännöksen lukemisesta ja tulkitsemisesta auktoritatiivis-ten hierarkkisesti muodostuneiden lähteiden valossa. Tutkielmassa on otettu huomioon mo-nitieteisyyden merkitys ja lähdeaineistona on käytetty muun muassa oikeussosiologista tut-kimusta koetusta oikeudenmukaisuudesta sekä LinkedIn-päivitystä. Näkemykseni mukaan kattavalla ja monipuolisella lähdeaineistolla päästään lähemmäksi voimassa olevan oikeu-den perimmäistä sisältöä verrattuna siihen, että lähdeaineistona käytettäisiin yksipuolisesti perinteistä oikeusdogmaattista tutkimusta.
Tutkielman yksi keskeisimmistä havainnoista on, että suullisia käsittelyitä järjestetään vero-prosessissa todella harvoin, vaikka suullisten käsittelyiden lisääminen veroprosesseissa on mahdollista jo nykyisen voimassa olevan lainsäädännön avulla. Suullisten käsittelyiden vä-häinen määrä johtunee osittain siitä, että hallinto-oikeudet ovat haluttomia järjestämään suullisia käsittelyitä veroprosesseissa. Tosin hallintoprosessin kehitys on menossa suuntaan, joka korostaa suullisuuden lisäämisen merkitystä myös veroprosessuaalisissa asioissa. Lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen, perusoikeuksien ja Euroopan unionin oikeuden alati kas-vavan merkityksen ansiosta suullisuus tulee jatkossa korostumaan hallintoprosessissa. Hallin-to-oikeuksien tulisikin rohkeammin järjestää suullisia käsittelyitä veroprosesseissa.
Avainsanat: oikeudenmukainen oikeudenkäynti, oikeusturva, ihmisoikeudet, perusoikeudet, perustuslain suora soveltaminen, perustuslain etusija, suullinen käsittely, veroprosessi, suul-linen kuuleminen, kontradiktorisuus, tosiseikkojen selvittäminen, aineellinen totuus, virallis-periaate, koettu oikeudenmukaisuus, merkitys asianosaiselle.
Tutkielmassa käytetty metodi on perusluonteeltaan oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielman tarkoituksena on arvioida voimassaolevan oikeuden ja 1.1.2020 voimaanastuvan lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa näkökulmasta suullisten käsittelyiden järjestämistä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja yksilön oikeusturvan toteutumisen kannalta. Lainoppi on käsitteenä varsin monisyinen eikä lainopillisessa tutkimuksessa ole näkemykseni mukaan kysymys pelkästään mekaanisesta säännöksen lukemisesta ja tulkitsemisesta auktoritatiivis-ten hierarkkisesti muodostuneiden lähteiden valossa. Tutkielmassa on otettu huomioon mo-nitieteisyyden merkitys ja lähdeaineistona on käytetty muun muassa oikeussosiologista tut-kimusta koetusta oikeudenmukaisuudesta sekä LinkedIn-päivitystä. Näkemykseni mukaan kattavalla ja monipuolisella lähdeaineistolla päästään lähemmäksi voimassa olevan oikeu-den perimmäistä sisältöä verrattuna siihen, että lähdeaineistona käytettäisiin yksipuolisesti perinteistä oikeusdogmaattista tutkimusta.
Tutkielman yksi keskeisimmistä havainnoista on, että suullisia käsittelyitä järjestetään vero-prosessissa todella harvoin, vaikka suullisten käsittelyiden lisääminen veroprosesseissa on mahdollista jo nykyisen voimassa olevan lainsäädännön avulla. Suullisten käsittelyiden vä-häinen määrä johtunee osittain siitä, että hallinto-oikeudet ovat haluttomia järjestämään suullisia käsittelyitä veroprosesseissa. Tosin hallintoprosessin kehitys on menossa suuntaan, joka korostaa suullisuuden lisäämisen merkitystä myös veroprosessuaalisissa asioissa. Lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen, perusoikeuksien ja Euroopan unionin oikeuden alati kas-vavan merkityksen ansiosta suullisuus tulee jatkossa korostumaan hallintoprosessissa. Hallin-to-oikeuksien tulisikin rohkeammin järjestää suullisia käsittelyitä veroprosesseissa.
Avainsanat: oikeudenmukainen oikeudenkäynti, oikeusturva, ihmisoikeudet, perusoikeudet, perustuslain suora soveltaminen, perustuslain etusija, suullinen käsittely, veroprosessi, suul-linen kuuleminen, kontradiktorisuus, tosiseikkojen selvittäminen, aineellinen totuus, virallis-periaate, koettu oikeudenmukaisuus, merkitys asianosaiselle.