VASTAVALMISTUNEIDEN LUOKANOPETTAJIEN JA AINEENOPETTAJIEN KÄSITYKSIÄ TYÖELÄMÄTAIDOISTA JA NIIDEN KEHITTYMISESTÄ YLIOPISTOSSA
Pitkäjärvi, Veera; Tinell, Iina-Sofia (2019-12-17)
17.12.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125319
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125319
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka tärkeinä opettajaksi valmistuneet pitivät eri työelämätaitoja ja miten yliopisto-opinnot kehittivät näitä taitoja. Opettajan osaaminen voidaan jakaa viiteen osaamisalueeseen: opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot, persoonalliset orientaatiot sekä ammatillinen hyvinvointi (Blömeke & Kaiser 2017; OVET-hankkeen nettisivut). Tässä tutkimuksessa opettajan työelämätaitoja tarkasteltiin näiden osaamisalueiden näkökulmasta. Lisäksi haluttiin selvittää, löytyykö vastauksista eroja luokanopettajien ja aineenopettajien tai miesten ja naisten välillä. Aineistona toimi Turun yliopiston rekrytointipalveluiden keräämä sijoittumisseurantakysely, johon vastasi vuosina 2007–2014 valmistuneita luokan- ja aineenopettajia (N=1440), jotka olivat aineistoa kerätessä olleet noin vuoden työelämässä. Tässä tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan kyselylomakkeen yhtä kysymystä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksessa tarkasteltavat 21 työelämätaitoa ryhmiteltiin viideksi faktoriksi: opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot, vuorovaikutustaidot, monikulttuurisuustaidot ja hallinnointitaidot. Faktoreiden muodostamisessa lähtökohtana toimi Moniulotteinen opettajan osaamisen malli (MAP). Tärkeimmiksi työelämätaidoiksi koettiin, opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot sekä vuorovaikutustaidot. Monikulttuurisuustaidot ja hallinnointitaidot koettiin vähemmän tärkeiksi. Yliopisto-opintojen koettiin kehittäneen työelämätaitoja samassa suhteessa. Tärkeimmiksi koetut taidot kehittyivät parhaiten yliopistossa, kun taas vähemmän tärkeiksi koetut työelämätaidot kehittyivät heikommin. Toisaalta yliopisto-opinnoista löytyi kehittämisen varaa. Opinnot voisivat kehittää paremmin tärkeiksi koettuja työelämätaitoja. Luokanopettajien ja aineenopettajien sekä miesten ja naisten vastauksista löytyi eroavaisuuksia.
Yliopisto-opintojen tulisi kehittää niitä työelämätaitoja, jotka opettajat ovat kokeneet työssään tärkeäksi. Tämän tutkimuksen perusteella sellaisia ovat muun muassa opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot sekä vuorovaikutustaidot. Opettajalta vaaditaan monipuolista osaamista, sekä pois oppimista vanhoista malleista. Tähän opettajat tarvitsevat tukea ja koulutusta. (Husu & Toom 2016.)
Tutkimuksessa tarkasteltavat 21 työelämätaitoa ryhmiteltiin viideksi faktoriksi: opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot, vuorovaikutustaidot, monikulttuurisuustaidot ja hallinnointitaidot. Faktoreiden muodostamisessa lähtökohtana toimi Moniulotteinen opettajan osaamisen malli (MAP). Tärkeimmiksi työelämätaidoiksi koettiin, opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot sekä vuorovaikutustaidot. Monikulttuurisuustaidot ja hallinnointitaidot koettiin vähemmän tärkeiksi. Yliopisto-opintojen koettiin kehittäneen työelämätaitoja samassa suhteessa. Tärkeimmiksi koetut taidot kehittyivät parhaiten yliopistossa, kun taas vähemmän tärkeiksi koetut työelämätaidot kehittyivät heikommin. Toisaalta yliopisto-opinnoista löytyi kehittämisen varaa. Opinnot voisivat kehittää paremmin tärkeiksi koettuja työelämätaitoja. Luokanopettajien ja aineenopettajien sekä miesten ja naisten vastauksista löytyi eroavaisuuksia.
Yliopisto-opintojen tulisi kehittää niitä työelämätaitoja, jotka opettajat ovat kokeneet työssään tärkeäksi. Tämän tutkimuksen perusteella sellaisia ovat muun muassa opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot sekä vuorovaikutustaidot. Opettajalta vaaditaan monipuolista osaamista, sekä pois oppimista vanhoista malleista. Tähän opettajat tarvitsevat tukea ja koulutusta. (Husu & Toom 2016.)