Alkon monopolin purkamisen vaikutuksia kansanterveyden ja valtiontalouden kannalta
Forsström, Petteri (2020-01-08)
Alkon monopolin purkamisen vaikutuksia kansanterveyden ja valtiontalouden kannalta
(08.01.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001314123
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001314123
Tiivistelmä
Suomen valtion alkoholimonopolin Alkon asema Suomessa on uhattuna. Globalisaatio ja Euroopan sisäisten markkinoiden avoimuus ajaa Alkon asiakkaita ulkomaille, ja samalla Alkon oikeutusta kansanterveyden edistäjänä kyseenalaistetaan julkisessa keskustelussa. Suomen alkoholipolitiikkaa on viety löysempään suuntaan viimeisimpien alkoholilakimuutosten myötä. Alkon monopoliaseman purkaminen on yhä useammin esillä seuraavana alkoholipoliittisena muutoksena.
Tässä tutkielmassa tutkitaan vaikutuksia, joita Alkon monopolin purkaminen aiheuttaisi Suomessa. Aihetta käsitellään erityisesti kansanterveyteen ja valtion verotuloihin liittyvien teemojen kautta. Tutkielman toteutustapa on kirjallisuuskatsaus. Keskeisimmiksi lähteiksi valikoitui Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan alkoholimonopoleja käsitteleviä tutkimuksia. Aineistojen havainnollistamiseksi on käytetty laajasti tilastotietoa, ja myös lakitietoa on hyödynnetty. Tutkielmassa esitellään aiheeseen liittyvää taustaa ja kansainvälistä vertailua, sekä oleellisinta teoriatietoa liittyen monopoliteoriaan sekä alkoholin hyödyketeoriaan ja hintajoustoihin.
Alkoholimonopoli voidaan purkaa monella eri tavalla. Tutkielmassa todetaan, että purkamisen tavalla on niin kansanterveyden kuin valtiontaloudenkin kannalta erittäin keskeinen asema. Myös suomalaisten alkoholinkäyttötapojen kehityssuunnat asettavat Alkon monopolin purkamiselle reunaehtoja, jotka on otettava huomioon.
Tutkielman keskeisenä tuloksena on, että Alkon monopolin purkamisen vaikutukset kansanterveydelle ovat tiiviisti yhteyksissä alkoholin kokonaiskulutuksen muutokseen markkinoiden vapauduttua. Mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä merkittävämmät alkoholihaitat yhteiskunnan kannettavaksi jäävät. Vaikutus valtiontaloudelle syntyy alkoholijuomaverotulojen sekä alkoholihaittojen kustannusten yhteisvaikutuksesta. Myös valtiontalouden osalta markkinoiden vapautumisen vaikutukset määräytyvät kokonaiskulutuksen kehityksen perusteella silloin, kun muu alkoholipoliittinen sääntely ja veropolitiikka pysyvät vakioina.
Tässä tutkielmassa tutkitaan vaikutuksia, joita Alkon monopolin purkaminen aiheuttaisi Suomessa. Aihetta käsitellään erityisesti kansanterveyteen ja valtion verotuloihin liittyvien teemojen kautta. Tutkielman toteutustapa on kirjallisuuskatsaus. Keskeisimmiksi lähteiksi valikoitui Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan alkoholimonopoleja käsitteleviä tutkimuksia. Aineistojen havainnollistamiseksi on käytetty laajasti tilastotietoa, ja myös lakitietoa on hyödynnetty. Tutkielmassa esitellään aiheeseen liittyvää taustaa ja kansainvälistä vertailua, sekä oleellisinta teoriatietoa liittyen monopoliteoriaan sekä alkoholin hyödyketeoriaan ja hintajoustoihin.
Alkoholimonopoli voidaan purkaa monella eri tavalla. Tutkielmassa todetaan, että purkamisen tavalla on niin kansanterveyden kuin valtiontaloudenkin kannalta erittäin keskeinen asema. Myös suomalaisten alkoholinkäyttötapojen kehityssuunnat asettavat Alkon monopolin purkamiselle reunaehtoja, jotka on otettava huomioon.
Tutkielman keskeisenä tuloksena on, että Alkon monopolin purkamisen vaikutukset kansanterveydelle ovat tiiviisti yhteyksissä alkoholin kokonaiskulutuksen muutokseen markkinoiden vapauduttua. Mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä merkittävämmät alkoholihaitat yhteiskunnan kannettavaksi jäävät. Vaikutus valtiontaloudelle syntyy alkoholijuomaverotulojen sekä alkoholihaittojen kustannusten yhteisvaikutuksesta. Myös valtiontalouden osalta markkinoiden vapautumisen vaikutukset määräytyvät kokonaiskulutuksen kehityksen perusteella silloin, kun muu alkoholipoliittinen sääntely ja veropolitiikka pysyvät vakioina.