KOTITALOUDEN YLIVELKAANTUMISEN SYITÄ JA POLITIIKKASUOSITUKSIA
Oudi, Johanna (2020-01-28)
KOTITALOUDEN YLIVELKAANTUMISEN SYITÄ JA POLITIIKKASUOSITUKSIA
(28.01.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001314172
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001314172
Tiivistelmä
Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana ja teknologian kehityksen myötä luottomarkkinat muuttuvat nopeammin, kuin ehdimme reagoida sen aiheuttamiin ongelmiin. Suomalaisten kotitalouksien maksuhäiriöt ovat lisääntyneet vuosia ja Euroopan järjestelmäriskikomitea on toistuvasti varoittanut Suomea kotitalouksien velkaantumisesta. Korkeasti velkaantuneet kotitaloudet vähentävät keinoja puuttua makrotaloudellisiin muutoksiin ja pahimmillaan ylivelkaantuneet kotitaloudet aiheuttavat järjestelmäriskin koko taloudelle. Suurin makrotaloudellinen paine on tällä hetkellä asuntoluotoissa, kasvaneissa yhtiölainoissa sekä kotitalouksilla, joiden velka-aste on kasvanut nopeasti. Kuluttajaluotot eivät vastaa makrotaloudellisesti suurta osaa kotitalouksien luotoista, mutta niiden kasautuminen pienelle joukolle kotitalouksia on herättänyt makrotaloudellisia paineita puuttua markkinoihin.
Tämä Pro gradu työ tutkii kotitalouksien luottokäyttäytymistä usean mallin periodissa ja selvittää syvemmin sitä, mitä ylivelkaantuminen on ja millaiset vaikutukset sillä on kotitalouksille ja kansantaloudelle. Tutkielma selvittää käyttäytymistaloustieteen teorioiden sekä empiiristen aiempien tutkimusten avulla sitä, miksi ja miten kotitaloudet ylivelkaantuvat. Tutkielma esittelee myös nykyistä kuluttajansuojalakia ja velkaantuneiden palveluita, joista osa toimii ennaltaehkäisevästi ja osa auttaa ylivelkaantuneita kotitalouksia.
Sain tutkielmaa varten käyttöön Takuusäätiön aineiston vuodelta 2013–2018 ja esitän ohessa tärkeimpiä tunnuslukuja aineistosta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että luottomarkkinoiden sääntely on perusteltua, mutta oikean sääntelyn asettaminen ei ole yksinkertaista ilman, että markkinoiden tehokkuus kärsisi. Esitän aineiston pohjalta viisi politiikkasuositusta ja näistä kolme on ennakoivia ja kaksi velkaantuneita auttavia. Politiikkasuositukseni on positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa mahdollisimman pian ja mahdollisimman laaja-alaisena, taloustieteen opintojen tuomista osaksi perusopetusta, kaksivaiheisen luottohakemuksen kirjaamista lainsäädäntöön sekä ylivelkaantuneiden palveluiden parantamista sekä sosiaalisen luototuksen siirtämistä valtiolle ja palvelun laajentamista kaikille kansalaisille.
Tämä Pro gradu työ tutkii kotitalouksien luottokäyttäytymistä usean mallin periodissa ja selvittää syvemmin sitä, mitä ylivelkaantuminen on ja millaiset vaikutukset sillä on kotitalouksille ja kansantaloudelle. Tutkielma selvittää käyttäytymistaloustieteen teorioiden sekä empiiristen aiempien tutkimusten avulla sitä, miksi ja miten kotitaloudet ylivelkaantuvat. Tutkielma esittelee myös nykyistä kuluttajansuojalakia ja velkaantuneiden palveluita, joista osa toimii ennaltaehkäisevästi ja osa auttaa ylivelkaantuneita kotitalouksia.
Sain tutkielmaa varten käyttöön Takuusäätiön aineiston vuodelta 2013–2018 ja esitän ohessa tärkeimpiä tunnuslukuja aineistosta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että luottomarkkinoiden sääntely on perusteltua, mutta oikean sääntelyn asettaminen ei ole yksinkertaista ilman, että markkinoiden tehokkuus kärsisi. Esitän aineiston pohjalta viisi politiikkasuositusta ja näistä kolme on ennakoivia ja kaksi velkaantuneita auttavia. Politiikkasuositukseni on positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa mahdollisimman pian ja mahdollisimman laaja-alaisena, taloustieteen opintojen tuomista osaksi perusopetusta, kaksivaiheisen luottohakemuksen kirjaamista lainsäädäntöön sekä ylivelkaantuneiden palveluiden parantamista sekä sosiaalisen luototuksen siirtämistä valtiolle ja palvelun laajentamista kaikille kansalaisille.