TUNNUSLUVUT ARVOSIJOITTAMISEN APUNA : Case Helsingin osakemarkkinat
Alatalo, Tomi (2020-01-21)
TUNNUSLUVUT ARVOSIJOITTAMISEN APUNA : Case Helsingin osakemarkkinat
Alatalo, Tomi
(21.01.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001304027
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001304027
Tiivistelmä
Tutkimusten mukaan Suomessa markkinatehokkuusehdot toteutuvat heikon ja keskivahvan välistä. Tässä tutkielmassa lähestymistapa on arvosijoittaminen. Suoritan kvantitatiivisen tutkimuksen ja käyn läpi laajahkon teoriakatsauksen. Teoriaosassa käyn läpi arvosijoittamisen teoriaa sekä empiirisiä tuloksia arvosijoittamisesta. Kansainvälisissä tutkimuksissa arvosijoittaminen on päihittänyt kasvusijoittamisen sekä useita muita sijoitusstrategioita. Tutkimuksen empiriaosassa valitsen tunnuslukuanalyysin avulla 15 potentiaalista arvo-osaketta ja näiden tuottoa vertaan OMX Helsinki -yleisindeksin tuottoon. Pyrin selvittämään luomallani pisteytysjärjestelmällä, jossa analysoin eri tunnuslukuja asettamiani raja-arvoja hyväksikäyttäen, voidaanko näin ennakoida tuloksellisia osakekauppoja. Raja-arvojen asettamisessa on apuna aikaisempi kirjallisuus. Näitä tunnuslukuja ovat 1. Osinkotuotto, 2. P/E-luku, 3. P/B-luku, 4. Omanpääoman tuotto ja 5. Velkaantumisaste. Näiden tunnuslukujen avulla luon pisteytysjärjestelmän. Tässä tutkielmassa tutkitaan Nasdaq Helsinki -pörssin osakkeita. Mukana on yhteensä 132 osaketta. Tutkimusperiodi on tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa eli potentiaalisen arvo-osakkeen valinnassa 1.12.2004 ̶31.12.2009. Edellä olevan vertailukaudella eli toisessa vaiheessa tutkimusperiodille 1.1.2010 ̶31.12.2015 muodostan pisteytystaulukon mukainen portfolion ja vertaan tämän tuottoa OMX Helsinki -yleisindeksiin. Tutkimuksen mukaan arvoportfolio, joka on muodostettu tavalla 1, tuotti OMX Helsinki -yleisindeksiin nähden 20,4%. Tavalla 2 muodostettu arvoportfolio tuotti puolestaan 20,3% suuremman varallisuuden OMX Helsinki -yleisindeksiin nähden. Työn metodiosuudessa tämä todennettiin myös tilastollisesti. Olen tarkastellut arvosalkun ja OMX Helsinki -yleisindeksin tuottojen keskiarvon tilastollista eroa. Normaalisuudessa on tässä hiukan hankaluutta. Tässä voidaan kuitenkin tulkita arvosalkun ja OMX Helsinki -yleisindeksin erotussarja normaaliksi ja käyttää parittaista t-testiä. Suoritettiin parittainen t-testi sekä myös Wilcoxonin ei-parametrinen testi. Tilastollinen osuus sekä parittaisen t-testin että Wilcoxon ei-parametrisen testin osalta puoltavat sitä, että arvosalkku tuottaa enemmän kuin OMX Helsinki -yleisindeksi. Kuitenkin on suurehko mahdollisuus, että arvosalkun ja OMX Helsinki -yleisindeksin tuottoero johtuu sattumasta.