” Kyl mä sanoisin Suomessa edelleen se ykköseste…on tää ikä…” - Yli 45-vuotiaiden työikäisten subjektiiviset kokemukset uudelleen työllistymisestä sekä työllistymistä avustavista keinoista
Kekkonen, Hanna (2019-12-20)
” Kyl mä sanoisin Suomessa edelleen se ykköseste…on tää ikä…” - Yli 45-vuotiaiden työikäisten subjektiiviset kokemukset uudelleen työllistymisestä sekä työllistymistä avustavista keinoista
Kekkonen, Hanna
(20.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001314168
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001314168
Tiivistelmä
Yhteiskunnassamme käydään keskustelua työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen korottamisesta väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. Toisaalta työelämä on muuttunut yhä epävarmemmaksi, jonka vuoksi irtisanomiseksi joutuminen on yleistynyt. Esille on noussut ikääntyvien työikäisten vaikeudet uudelleen työllistyä työttömyyden jälkeen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yli 45-vuotiaiden työikäisten kokemuksia uudelleen työllistymisestä sekä tähän vaikuttaneista tekijöistä. Lisäksi tutkimuksen avulla kartoitettiin, mitä tutkittavat olisivat kaivanneet työllistymisensä tueksi. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastatteluiden sekä kirjoitelmien avulla. Aineisto koostuu 7 haastattelusta sekä 11 kirjoitelmasta.
Tutkimuksessa tuli aikaisempien tutkimuksien mukaan esille, että tutkimukseen osallistujat olivat kokeneet ikäsyrjintää niin irtisanomistilanteissa kuin uudelleen työllistymisessä. Heidän mukaansa tähän oli vaikuttanut työnantajien oletukset ikääntyvien korkeammista palkoista sekä kyvyistä. Tutkimukseen osallistujat olivat edistäneet omaa työllistymistään aktiivisuuden, kouluttautumisen, omien piirteiden ja verkostojen avulla. Lisäksi tutkittavat kuvailivat mukautuneensa työelämän vaatimuksiin. Moni tutkittavasti koki, että oma aktiivisuus ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttivat eniten työllistymiseen. Kuitenkin osa koki, että tukipalveluissa tulisi kannustaa enemmän, yksilöllistää tuen tarve, tukea enemmän yrittäjyyttä ja kouluttautumista sekä järjestää rekrytointitapahtumia, joissa omaa osaamista voitaisiin tuoda esille ilman iän vaikutusta. Vastaisuudessa tulisikin kiinnittää huomiota, miten palveluista saataisiin enemmän ikääntyviä hyödyttäviä ja tukevia.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että työllistymisen ei ole aina yksilöiden omasta aktiivisuudesta, halusta tai tukipalveluista kiinni, sillä ikäsyrjintä vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin työllistyä. Tutkimus osoitti, että tulevaisuudessa ikäsyrjintä tulisi nostaa yhä enemmän yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Tämän avulla voitaisiin enemmän kiinnittää huomiota, miten ikäsyrjintää voitaisiin vähentää. Lisäksi olisi tärkeää selvittää, miten ikääntyvien palkkaamisesta saataisiin myös työnantajaa hyödyttävää.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yli 45-vuotiaiden työikäisten kokemuksia uudelleen työllistymisestä sekä tähän vaikuttaneista tekijöistä. Lisäksi tutkimuksen avulla kartoitettiin, mitä tutkittavat olisivat kaivanneet työllistymisensä tueksi. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastatteluiden sekä kirjoitelmien avulla. Aineisto koostuu 7 haastattelusta sekä 11 kirjoitelmasta.
Tutkimuksessa tuli aikaisempien tutkimuksien mukaan esille, että tutkimukseen osallistujat olivat kokeneet ikäsyrjintää niin irtisanomistilanteissa kuin uudelleen työllistymisessä. Heidän mukaansa tähän oli vaikuttanut työnantajien oletukset ikääntyvien korkeammista palkoista sekä kyvyistä. Tutkimukseen osallistujat olivat edistäneet omaa työllistymistään aktiivisuuden, kouluttautumisen, omien piirteiden ja verkostojen avulla. Lisäksi tutkittavat kuvailivat mukautuneensa työelämän vaatimuksiin. Moni tutkittavasti koki, että oma aktiivisuus ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttivat eniten työllistymiseen. Kuitenkin osa koki, että tukipalveluissa tulisi kannustaa enemmän, yksilöllistää tuen tarve, tukea enemmän yrittäjyyttä ja kouluttautumista sekä järjestää rekrytointitapahtumia, joissa omaa osaamista voitaisiin tuoda esille ilman iän vaikutusta. Vastaisuudessa tulisikin kiinnittää huomiota, miten palveluista saataisiin enemmän ikääntyviä hyödyttäviä ja tukevia.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että työllistymisen ei ole aina yksilöiden omasta aktiivisuudesta, halusta tai tukipalveluista kiinni, sillä ikäsyrjintä vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin työllistyä. Tutkimus osoitti, että tulevaisuudessa ikäsyrjintä tulisi nostaa yhä enemmän yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Tämän avulla voitaisiin enemmän kiinnittää huomiota, miten ikäsyrjintää voitaisiin vähentää. Lisäksi olisi tärkeää selvittää, miten ikääntyvien palkkaamisesta saataisiin myös työnantajaa hyödyttävää.