Psyykkisten oireiden ja toiminnanohjauksen välinen yhteys pienten lasten äideillä

Abstract

Äidin psyykkisillä oireilla tiedetään olevan kauaskantoisia vaikutuksia vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen. Lisäksi on havaittu, että masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyy usein vaikeuksia toiminnanohjauksessa, mutta näistä yhteyksistä pienten lasten äideillä ei ole juurikaan tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko äitien raportoimat psyykkiset oireet yhteydessä heidän suoriutumiseensa toiminnanohjausta edellyttävissä tehtävissä ajankohtana, jolloin lapsen syntymästä on kulunut 12 tai 30 kuukautta. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millä tavalla raskauden aikana voimakasta, kohtalaista ja lievää psyykkisitä oireilua raportoineet äidit suoriutuvat toiminnanohjaustehtävistä 12 tai 30 kuukautta synnytyksen jälkeen. Tämän tutkimuksen aineisto (n = 240) oli osa FinnBrain-kohorttitutkimusta. Äitien masennusoireita kartoitettiin EPDS-kyselyllä ja ahdistusoireita SCL-90-kyselyn ahdistuneisuutta arvioivalla ala-asteikolla. Äidit täyttivät näitä lomakkeita useaan otteeseen sekä raskausaikana että synnytyksen jälkeen. Lisäksi äidit vastasivat raskausaikana raskauteen liittyvää ahdistusta kartoittavaan PRAQ-R2-kyselyyn. Äitien toiminnanohjausta synnytyksen jälkeen arvioitiin tietokoneistetulla CogState-testipatteristolla. Äidin 12 tai 30 kuukautta synnytyksen jälkeen raportoimat masennus- ja ahdistuneisuusoireet olivat yhteydessä suoriutumiseen tehtävässä, jossa edellytettiin visuospatiaalisen työmuistin sisällön viivästettyä mieleenpalauttamista. Mitä enemmän masennus- tai ahdistuneisuusoireita äiti raportoi kyselyissä synnytyksen jälkeen, sitä enemmän hän teki tehtävässä virheitä samana ajankohtana. Havaitut yhteydet olivat kuitenkin heikkoja, eivätkä psyykkiset oireet selittäneet tilastollisesti merkitsevästi suoriutumista tehtävässä sen jälkeen, kun taustamuuttujien vaikutukset oli kontrolloitu. Heikko yhteys voi kuitenkin selittyä sillä, että aineiston äidit olivat suhteellisen korkeasti koulutettuja ja raportoivat vain vähän psyykkisiä oireita. Lisäksi raskausaikana voimakasta masennus- ja ahdistusoireilua raportoineet äidit erosivat verrokeista visuomotorista nopeutta ja inhibitiokykyä arvioivassa tehtävässä. Tulokset antavat varovaisia viitteitä siitä, että psyykkiset oireet voivat olla yhteydessä toiminnanohjaukseen myös pienten lasten äideillä. Havaitut heikot yhteydet kannustavat tutkimaan aihetta lisää vakavampia psyykkisiä oireita kokevien äitien parissa herkempiä testimenetelmiä hyödyntäen sekä oireiden alkamisajankohta ja jatkuvuus huomioiden.