Robottiavusteisen eturauhasen poistoleikkauksen komplikaatioriskiin vaikuttavat tekijät
Kaukoranta, Annika (2019-12-18)
Robottiavusteisen eturauhasen poistoleikkauksen komplikaatioriskiin vaikuttavat tekijät
Kaukoranta, Annika
(18.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002276703
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002276703
Tiivistelmä
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Diagnoosin saaneita on Suomessa noin 50 000. Hoitotulokset ovat hyviä ja viisi vuotta diagnoosista potilaista 93 % on elossa. Paikallista eturauhassyöpää hoidetaan aktiiviseurannalla, radikaalihoidolla, sekä konservatiivisella hoidolla. Radikaalihoidolla tarkoitetaan leikkausta tai sädehoitoa. Levinnyttä eturauhassyöpää ei voida leikata. Hoidon valintaan vaikuttaa muun muassa potilaan elinajan ennuste, kasvaimen ominaisuuksien perusteella arvioitava riskiluokitus sekä potilaan toive.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tekijöillä voitaisiin leikkausta edeltävästi arvioida komplikaatioriskiä robottiavusteista eturauhasen poistoleikkausta (RALP) harkittaessa. Tutkimuksessa käytettiin aineistona potilaita, joille oli vuosina 2010-2016 tehty robottiavusteinen prostatektomia. Tutkimus tehtiin retrospektiivisesti. Potilaiden tiedot saatiin Auria-tietopalvelun kautta, joka haki potilaat sairauskertomusjärjestelmästä. Potilaiden tiedoista kerättiin pituus, paino, tupakointi, ikä sekä perussairaudet. Tämän lisäksi dokumentoitiin useita tekijöitä, joilla mahdollisesti voisi olla vaikutusta komplikaatioriskiin. Komplikaatiot kirjattiin ja luokiteltiin käyttäen apuna Clavien–Dindo-luokitusta.
Leikkauksesta parani 70 % ilman komplikaatiota. Potilaista vain 5 % sain vakavan komplikaation, joten leikkaustoiminta on varsin turvallista TYKS:ssa. Tarkastelluista tekijöistä itsenäisesti komplikaatioriskiin vaikutti imusolmukkeiden poisto (OR 2.12, 95% CI 1.44-3.34). Lisäksi leikkaavalla kirurgilla (OR 5.05, 95%CI 1.42–17.91) ja leikkausajankohdalla (OR 3.33, 95%CI 1.36– 7.92) vaikutti olevan selvä yhteys vakavien komplikaatioiden syntyyn. Muilla tutkimuksessa huomioiduilla tekijöillä ei vaikuttanut olevan itsenäistä merkitystä riskiin saada komplikaatio tai vakava komplikaatio.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tekijöillä voitaisiin leikkausta edeltävästi arvioida komplikaatioriskiä robottiavusteista eturauhasen poistoleikkausta (RALP) harkittaessa. Tutkimuksessa käytettiin aineistona potilaita, joille oli vuosina 2010-2016 tehty robottiavusteinen prostatektomia. Tutkimus tehtiin retrospektiivisesti. Potilaiden tiedot saatiin Auria-tietopalvelun kautta, joka haki potilaat sairauskertomusjärjestelmästä. Potilaiden tiedoista kerättiin pituus, paino, tupakointi, ikä sekä perussairaudet. Tämän lisäksi dokumentoitiin useita tekijöitä, joilla mahdollisesti voisi olla vaikutusta komplikaatioriskiin. Komplikaatiot kirjattiin ja luokiteltiin käyttäen apuna Clavien–Dindo-luokitusta.
Leikkauksesta parani 70 % ilman komplikaatiota. Potilaista vain 5 % sain vakavan komplikaation, joten leikkaustoiminta on varsin turvallista TYKS:ssa. Tarkastelluista tekijöistä itsenäisesti komplikaatioriskiin vaikutti imusolmukkeiden poisto (OR 2.12, 95% CI 1.44-3.34). Lisäksi leikkaavalla kirurgilla (OR 5.05, 95%CI 1.42–17.91) ja leikkausajankohdalla (OR 3.33, 95%CI 1.36– 7.92) vaikutti olevan selvä yhteys vakavien komplikaatioiden syntyyn. Muilla tutkimuksessa huomioiduilla tekijöillä ei vaikuttanut olevan itsenäistä merkitystä riskiin saada komplikaatio tai vakava komplikaatio.