TUOMIOISTUIMEN VELVOLLISUUS PUUTTUA KESKUSTELUUN OIKEUDENKÄYNNISSÄ : TUOMARIN PROSESSINJOHTO JA SANANVAPAUDEN RAJOITTAMINEN EIT:N OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ
Puputti, Emilia (2020-01-31)
TUOMIOISTUIMEN VELVOLLISUUS PUUTTUA KESKUSTELUUN OIKEUDENKÄYNNISSÄ : TUOMARIN PROSESSINJOHTO JA SANANVAPAUDEN RAJOITTAMINEN EIT:N OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ
(31.01.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002044479
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002044479
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee tuomioistuimen velvollisuutta puuttua oikeudenkäynnissä käytävään keskusteluun. Pyrkimyksenä on selventää sananvapauden rajoittamiseen liittyvää säännöstöä sekä selvittää, kuinka tuomarit voisivat entistä paremmin prosessinjohtonsa puitteissa tukea prosessin sujuvaa etenemistä ja sitä kautta varmistaa samanaikaisesti sekä sujuvan ja selkeän prosessin toteutumisen että varmistua eri toimijoiden sananvapauden riittävästä toteutumisesta. Tutkielman pääasiallinen tutkimusongelma on, missä tilanteissa tuomarin tulee puuttua oikeudenkäynnissä käytävään keskusteluun ja kuinka aktiivista prosessinjohdon tulisi olla.
Tutkielmassa hyödynnetään rikosprosessioikeuden alueelle sijoittuvaa oikeusdogmatiikkaa kuten oikeustieteellisiä aikakausijulkaisuja sekä oikeudellista kirjallisuutta. Sananvapauden ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta keskeisemmät prosessiperiaatteet ilmenevät Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja perustuslaissa ja siksi tutkielmassa hyödynnetään myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä runsain määrin. Tutkielma sisältää myös teoreettisen lainopillisen näkökulman, sillä etenkin tuomarin aktiivisuutta koskevassa osuudessa hahmotellaan tuomarin toimintaa vallitsevia sääntöjä prosessikäsitysten ja prosessiperiaatteiden avulla. Tutkielmassa tehtyjen päätelmien perusteella luodaan lopuksi niin sanottu ideaaliprosessi, jonka tarkoituksena on luoda eräänlaiset suuntaviivat tai malli, jota noudattamalla voidaan taata sananvapaus tuomioistuinkäsittelyssä mahdollisimman hyvin, rajoittamatta samalla muita oikeuksia. Ratkaisuna tarjotaan kaikkien prosessin osallisien aktiivista osallistumista, tuomarin rohkeaa prosessinjohtoa, tuomioistuimen toimijoiden välistä yhteistyötä sekä valittujen toimintatapojen perustelemista.
Tutkielmassa hyödynnetään rikosprosessioikeuden alueelle sijoittuvaa oikeusdogmatiikkaa kuten oikeustieteellisiä aikakausijulkaisuja sekä oikeudellista kirjallisuutta. Sananvapauden ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta keskeisemmät prosessiperiaatteet ilmenevät Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja perustuslaissa ja siksi tutkielmassa hyödynnetään myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä runsain määrin. Tutkielma sisältää myös teoreettisen lainopillisen näkökulman, sillä etenkin tuomarin aktiivisuutta koskevassa osuudessa hahmotellaan tuomarin toimintaa vallitsevia sääntöjä prosessikäsitysten ja prosessiperiaatteiden avulla. Tutkielmassa tehtyjen päätelmien perusteella luodaan lopuksi niin sanottu ideaaliprosessi, jonka tarkoituksena on luoda eräänlaiset suuntaviivat tai malli, jota noudattamalla voidaan taata sananvapaus tuomioistuinkäsittelyssä mahdollisimman hyvin, rajoittamatta samalla muita oikeuksia. Ratkaisuna tarjotaan kaikkien prosessin osallisien aktiivista osallistumista, tuomarin rohkeaa prosessinjohtoa, tuomioistuimen toimijoiden välistä yhteistyötä sekä valittujen toimintatapojen perustelemista.