KOKOOMUKSEN EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAIDEN REKRYTOINTI EDUSKUNTAVAALEISSA 2015 ja 2019 : - MILLAISIA EHDOKKAITA TAVOITELLAAN, MITEN EHDOKKAAT HANKITAAN JA MITEN EHDOKKAAT PÄÄTYVÄT LISTALLE?
Wiren, Jutta (2020-02-06)
KOKOOMUKSEN EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAIDEN REKRYTOINTI EDUSKUNTAVAALEISSA 2015 ja 2019 : - MILLAISIA EHDOKKAITA TAVOITELLAAN, MITEN EHDOKKAAT HANKITAAN JA MITEN EHDOKKAAT PÄÄTYVÄT LISTALLE?
Wiren, Jutta
(06.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002276669
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002276669
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tehdään katsaus Kansallisen Kokoomuksen ehdokaslistojen rakentumiseen vuoden 2015 ja 2019 eduskuntavaaleissa. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia ehdokkaita puolue tavoitteli eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi, miten nämä ehdokkaat rekrytoitiin ja miten he lopulta päätyivät ehdokaslistalle, jos päätyivät. Puolueen ehdokasasettelun prosessia on selvitetty teemahaastatteluilla, jotka on analysoitu sisällönanalyysin keinoin.
Lisäksi tutkimuksessa käsitellään niitä ehtoja, joita suomalainen vaalijärjestelmä asettaa poliittiselle rekrytoinnille. Samalla pyritään löytämään vastaus siihen, mitkä eri tahot ja toimijat käyttävät puolueessa valtaa rekrytoinnin eri vaiheissa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä yhdistetään sekä perinteisen politiikan tutkimuksen edustuskäsitykset että poliittisen rekrytoinnin teoriat. Viitekehykseen sisältyy vaatimus demokratiasta, jonka toteutuminen edustuksellisessa järjestelmässä on tiiviissä yhteydessä kansanedustajaehdokkaiden valintaprosessiin.
Tyypillisesti rekrytoinnin tutkimusta perustellaan rekrytoinnin ja sitä seuraavan poliittisten päättäjien kokoonpanon vaikutuksella keskeisesti toteutettavan politiikan sisältöön. Aiheen kiinnostavuutta lisää se, että puoluejärjestöillä on havaittu olevan vaikeuksia kansalaisten houkuttelussa ehdokaslistoilleen. Puolueiden valintamahdollisuuksien joukkoa ja tätä kautta pyrkimystä optimaaliseen ehdokasasettelustrategian toteuttamiseen ovat vähentäneet kehityskulut, jotka osoittavat puolueiden vetovoiman hiipumista, jäsenmäärän supistumista ja puoluetoiminnan keskittymistä yhä pienemmälle aktiivien joukolle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kokoomuksen ehdokaslistan tavoitteena on peilata pienoiskuvassa puolueen jäsenistöä. Optimilistan kuvattiin jakautuvan tasaisesti eri ikäisiin ehdokkaisiin ja edustavan monipuolisesti eri koulutus- ja ammattitaustoja sekä olevan tasapainossa sukupuolten edustuksen välillä. Näiden lisäksi listan rakentamisstrategioissa korostuivat ehdokkaiden motivaatiotekijät sekä alueellinen edustus.
Lisäksi tutkimuksessa käsitellään niitä ehtoja, joita suomalainen vaalijärjestelmä asettaa poliittiselle rekrytoinnille. Samalla pyritään löytämään vastaus siihen, mitkä eri tahot ja toimijat käyttävät puolueessa valtaa rekrytoinnin eri vaiheissa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä yhdistetään sekä perinteisen politiikan tutkimuksen edustuskäsitykset että poliittisen rekrytoinnin teoriat. Viitekehykseen sisältyy vaatimus demokratiasta, jonka toteutuminen edustuksellisessa järjestelmässä on tiiviissä yhteydessä kansanedustajaehdokkaiden valintaprosessiin.
Tyypillisesti rekrytoinnin tutkimusta perustellaan rekrytoinnin ja sitä seuraavan poliittisten päättäjien kokoonpanon vaikutuksella keskeisesti toteutettavan politiikan sisältöön. Aiheen kiinnostavuutta lisää se, että puoluejärjestöillä on havaittu olevan vaikeuksia kansalaisten houkuttelussa ehdokaslistoilleen. Puolueiden valintamahdollisuuksien joukkoa ja tätä kautta pyrkimystä optimaaliseen ehdokasasettelustrategian toteuttamiseen ovat vähentäneet kehityskulut, jotka osoittavat puolueiden vetovoiman hiipumista, jäsenmäärän supistumista ja puoluetoiminnan keskittymistä yhä pienemmälle aktiivien joukolle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kokoomuksen ehdokaslistan tavoitteena on peilata pienoiskuvassa puolueen jäsenistöä. Optimilistan kuvattiin jakautuvan tasaisesti eri ikäisiin ehdokkaisiin ja edustavan monipuolisesti eri koulutus- ja ammattitaustoja sekä olevan tasapainossa sukupuolten edustuksen välillä. Näiden lisäksi listan rakentamisstrategioissa korostuivat ehdokkaiden motivaatiotekijät sekä alueellinen edustus.