NAVA-TEKNIIKKA VASTASYNTYNEIDEN HENGITYSKONEHOIDOSSA
Tommola, Linnea (2020-01-14)
NAVA-TEKNIIKKA VASTASYNTYNEIDEN HENGITYSKONEHOIDOSSA
(14.01.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001304029
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001304029
Tiivistelmä
Vuonna 2009 Turun Yliopistollisen Keskussairaalan (TYKS) vastasyntyneiden teho- osastolla otettiin käyttöön uusi hengityskonetekniikka, NAVA (neurally adjusted ventilatory assist). NAVA hyödyntää pallean sähköistä aktivaatiota ja mukailee vastasyntyneen omaa hengitystä. NAVA-tekniikka tuli vaihtoehdoksi kahden toisen tekniikan rinnalle; SIMV (synchronized intermittent mechanical ventilation) sekä HFOV (high frequency oscillatory ventilation). Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa tarkastellaan vastasyntyneen hengityskonehoidon toteutusta ennen ja jälkeen NAVA- tekniikan käyttöönottoa. Lisäksi vertaillaan hengityskonehoidon aikaista kipulääkityksen tarvetta. Kipulääkityksenä tässä potilasryhmässä käytetään pääosin opioideja. Opioidihoidon vaikutuksista vastasyntyneisiin tiedetään vielä suhteellisen vähän, mutta on tutkimuksia, jotka osoittavat opioidihoidon epäsuotuisia pitkäaikaisvaikutuksia lapsen aivojen ja kognition kehitykseen.
Aineistoa on kerätty TYKS:n vastasyntyneiden teho-osaston potilaista vuosilta 2007 – 2008 sekä 2010 – 2011, ja se käsittää 408 hengityskonehoidossa ollutta potilasta. Heistä 72 sai NAVA-hengityskonehoitoa vuosina 2010 – 2011. Potilaina oli sekä täysiaikaisina että keskosina syntyneitä lapsia. Syitä hengityskonehoitoon oli monia; mm. keskosen hengitysvaikeusoireyhtymä, keskosen krooninen keuhkosairaus ja vastasyntyneen keuhkokuume.
Tutkimuksen hypoteesina oli, että opioidihoidon tarve vähenee NAVA-tekniikan käyttöönoton myötä. Huomasimme, että NAVA-tekniikan kaudella opioidihoidon kesto väheni (P = 0.005), samoin kokonaisannosmäärät vähenivät (P = 0.001). Tämä viittaisi siihen, että NAVA on vastasyntyneelle mieluisampi ja kivuttomampi hengityksen tukimuoto, jolloin vastasyntynyt pärjää vähemmällä kipulääkityksellä. Tulevaisuuden tavoitteena on optimoida hengityskonehoitoa siten, että se on potilasystävällisempää ja pitkäaikaishaitat vähenevät. NAVA-hengityskonehoidon saamiseksi laajempaan käyttöön tarvitaan jatkossa satunnaistettuja vertailututkimuksia.
Aineistoa on kerätty TYKS:n vastasyntyneiden teho-osaston potilaista vuosilta 2007 – 2008 sekä 2010 – 2011, ja se käsittää 408 hengityskonehoidossa ollutta potilasta. Heistä 72 sai NAVA-hengityskonehoitoa vuosina 2010 – 2011. Potilaina oli sekä täysiaikaisina että keskosina syntyneitä lapsia. Syitä hengityskonehoitoon oli monia; mm. keskosen hengitysvaikeusoireyhtymä, keskosen krooninen keuhkosairaus ja vastasyntyneen keuhkokuume.
Tutkimuksen hypoteesina oli, että opioidihoidon tarve vähenee NAVA-tekniikan käyttöönoton myötä. Huomasimme, että NAVA-tekniikan kaudella opioidihoidon kesto väheni (P = 0.005), samoin kokonaisannosmäärät vähenivät (P = 0.001). Tämä viittaisi siihen, että NAVA on vastasyntyneelle mieluisampi ja kivuttomampi hengityksen tukimuoto, jolloin vastasyntynyt pärjää vähemmällä kipulääkityksellä. Tulevaisuuden tavoitteena on optimoida hengityskonehoitoa siten, että se on potilasystävällisempää ja pitkäaikaishaitat vähenevät. NAVA-hengityskonehoidon saamiseksi laajempaan käyttöön tarvitaan jatkossa satunnaistettuja vertailututkimuksia.