Mielipiteet koskien valtion roolia ilmastonmuutoksen hidastamisessa Suomessa ja Ruotsissa
Heikkinen, Hilla (2020-02-20)
Mielipiteet koskien valtion roolia ilmastonmuutoksen hidastamisessa Suomessa ja Ruotsissa
(20.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003047289
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003047289
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on mielipiteet koskien valtion roolia ilmastonmuutoksen hidastamisessa Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, onko Suomen ja Ruotsin välillä eroja suhtautumisessa valtion ilmastotoimiin sekä selittävätkö intressit, riskit ja ideologia mielipiteitä valtion roolista ilmastonmuutoksen hidastajana.
Tutkimusaineistona käytettiin European Social Survey (ESS) aineistoa vuodelta 2016, johon ensimmäistä kertaa kehitettiin kysymysmoduuli mittaamaan kansalaisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta. Aineisto on kvantitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimuksessa menetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä multinomiaalista logistista regressioanalyysia.
Sekä maiden että yksilötason selittävien tekijöiden osalta erot kansalaisten suhtautumisessa valtion ilmastotoimiin riippuivat siitä, miten mielipiteitä mitattiin. Valtion ilmastotoimet, jotka ovat suoremmin omakustanteisia, eivät saaneet kansalaisilta yhtä paljon kannatusta kuin ilmastoteko, jota tuettaisiin julkisin varoin. Ideologia osoittautui merkittäväksi mielipiteitä selittäväksi tekijäksi, kun taas intressit ja riskit selittävät mielipiteitä valtion ilmastotoimista vain osittain tai eivät lainkaan.
Tutkimus osoitti, että suomalaisten ja ruotsalaisten suhtautuminen valtion ilmastotoimiin vaihtelee selvästi toimenpiteestä riippuen. Aihetta tulisi jatkossa tutkia enemmän eri näkökulmien avulla, jotta saataisiin kattavampi ja monipuolisempi kuva niistä valtion ilmastotoimista, joita kansalaiset kannattavat ja vastustavat.
Tutkimusaineistona käytettiin European Social Survey (ESS) aineistoa vuodelta 2016, johon ensimmäistä kertaa kehitettiin kysymysmoduuli mittaamaan kansalaisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta. Aineisto on kvantitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimuksessa menetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä multinomiaalista logistista regressioanalyysia.
Sekä maiden että yksilötason selittävien tekijöiden osalta erot kansalaisten suhtautumisessa valtion ilmastotoimiin riippuivat siitä, miten mielipiteitä mitattiin. Valtion ilmastotoimet, jotka ovat suoremmin omakustanteisia, eivät saaneet kansalaisilta yhtä paljon kannatusta kuin ilmastoteko, jota tuettaisiin julkisin varoin. Ideologia osoittautui merkittäväksi mielipiteitä selittäväksi tekijäksi, kun taas intressit ja riskit selittävät mielipiteitä valtion ilmastotoimista vain osittain tai eivät lainkaan.
Tutkimus osoitti, että suomalaisten ja ruotsalaisten suhtautuminen valtion ilmastotoimiin vaihtelee selvästi toimenpiteestä riippuen. Aihetta tulisi jatkossa tutkia enemmän eri näkökulmien avulla, jotta saataisiin kattavampi ja monipuolisempi kuva niistä valtion ilmastotoimista, joita kansalaiset kannattavat ja vastustavat.