Yhteiskuntaluokan vastainen äänestäminen Suomessa
Saarinen, Laura (2020-02-26)
Yhteiskuntaluokan vastainen äänestäminen Suomessa
(26.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003057446
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003057446
Tiivistelmä
Yhteiskuntia halkovat poliittiset jakolinjat ovat olleet tutkijoiden mukaan länsimaisissa demokratioissa vakaita 1920-luvulta asti. Yhteiskuntien kehittyminen jälkiteollisella ajalla kuitenkin edesauttoi uusien jakolinjojen syntyä, jotka alkoivat haastaa perinteistä vasemmiston ja oikeiston välistä ulottuvuutta. Yhteiskuntaluokat ovat olleet kiinteä osa tätä ulottuvuutta, mutta viime vuosikymmeninä on esitetty väitteitä myös yhteiskuntaluokkien merkityksen heikkenemisestä. Perinteinen ajatus on ollut, että yhteiskuntaluokat voidaan yhdistää tiettyihin puolueisiin. Postmateriaalisten arvojen nousu ja sen seurauksena uudet asiakysymykset alkoivat kuitenkin vaikuttaa kansalaisten puoluevalintaan.
Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan yhteiskuntaluokan vastaista äänestämistä Suomessa eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015. Tutkimuskysymykset ovat: tapahtuuko Suomessa yhteiskuntaluokan vastaista äänestämistä ja missä määrin? Sekä, mitkä tekijät selittävät yhteiskuntaluokan vastaista äänestämistä? Tarkoituksena on myös analyysien avulla tarkastella oikeisto-vasemmiston –jakolinjan roolia ja selvittää, onko yhteiskuntaluokan vastaisessa äänestämisessä puolueiden välillä eroja. Tutkielman aineistona toimii eduskuntavaalitutkimusaineisto vuosilta 2011 ja 2015. Aineistoa analysoidaan pääkomponenttianalyysin, korrelaatiodiagrammien ja logistisen regressioanalyysin menetelmin. Lisäksi kuvaleivana menetelmänä käytetään ristiintaulukointia, jossa otetaan myös huomioon eduskuntavaalitutkimukset 2003 ja 2007.
Tulokset osoittavat, että Suomessa tapahtuu luokan vastaista äänestämistä. Analyysin perusteella nuorempi ikä sekä korkeampi koulutusaste selittävät, miksi kansalainen äänestää yhteiskuntaluokkaansa vastaan. Luokanvastaista äänestämistä selvitetään myös arvojen kautta, ja tulokset osoittavatkin, että luokanvastaista äänestämistä selittävät arvot eroavat puolueiden välillä. Korrelaatiodiagrammit myös osoittavat, että yhteiskuntaluokkaansa vastaan äänestäneet sijoittuvat vasemmisto-oikeisto –jakolinjalla enemminkin valitun puolueen mukaisesti eikä sijainti ole oman yhteiskuntaluokan mukainen. Sen sijaan yhteiskuntaluokan vastaisten äänestäjien sijainteja muilla arvoulottuvuuksilla ei voida luokitella yhtä selvästi.
Tutkimuksen mukaan yhteiskuntaluokan vastaista äänestämistä tapahtuu ja sitä voidaan selittää sosiodemografisilla tekijöillä sekä osittain myös arvovalinnoilla. Tulosten perusteella voidaan myös pohtia, ovatko puolueista irtaantumisen ja uudelleen kiinnittymisen ilmiöt vaikuttaneet postmateriaalisten arvojen nousun ohella yhteiskuntaluokan vastaiseen äänestämiseen.
Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan yhteiskuntaluokan vastaista äänestämistä Suomessa eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015. Tutkimuskysymykset ovat: tapahtuuko Suomessa yhteiskuntaluokan vastaista äänestämistä ja missä määrin? Sekä, mitkä tekijät selittävät yhteiskuntaluokan vastaista äänestämistä? Tarkoituksena on myös analyysien avulla tarkastella oikeisto-vasemmiston –jakolinjan roolia ja selvittää, onko yhteiskuntaluokan vastaisessa äänestämisessä puolueiden välillä eroja. Tutkielman aineistona toimii eduskuntavaalitutkimusaineisto vuosilta 2011 ja 2015. Aineistoa analysoidaan pääkomponenttianalyysin, korrelaatiodiagrammien ja logistisen regressioanalyysin menetelmin. Lisäksi kuvaleivana menetelmänä käytetään ristiintaulukointia, jossa otetaan myös huomioon eduskuntavaalitutkimukset 2003 ja 2007.
Tulokset osoittavat, että Suomessa tapahtuu luokan vastaista äänestämistä. Analyysin perusteella nuorempi ikä sekä korkeampi koulutusaste selittävät, miksi kansalainen äänestää yhteiskuntaluokkaansa vastaan. Luokanvastaista äänestämistä selvitetään myös arvojen kautta, ja tulokset osoittavatkin, että luokanvastaista äänestämistä selittävät arvot eroavat puolueiden välillä. Korrelaatiodiagrammit myös osoittavat, että yhteiskuntaluokkaansa vastaan äänestäneet sijoittuvat vasemmisto-oikeisto –jakolinjalla enemminkin valitun puolueen mukaisesti eikä sijainti ole oman yhteiskuntaluokan mukainen. Sen sijaan yhteiskuntaluokan vastaisten äänestäjien sijainteja muilla arvoulottuvuuksilla ei voida luokitella yhtä selvästi.
Tutkimuksen mukaan yhteiskuntaluokan vastaista äänestämistä tapahtuu ja sitä voidaan selittää sosiodemografisilla tekijöillä sekä osittain myös arvovalinnoilla. Tulosten perusteella voidaan myös pohtia, ovatko puolueista irtaantumisen ja uudelleen kiinnittymisen ilmiöt vaikuttaneet postmateriaalisten arvojen nousun ohella yhteiskuntaluokan vastaiseen äänestämiseen.