Tukea, tyynnyttelyä ja vakauden tavoittelua : Suomen toiminta ja suhtautuminen Viron ja Venäjän välisiin Neuvostoliiton hajoamisen perintönä tulleisiin kiistakysymyksiin vuosina 1991–1994
Metsala, Markus (2020-02-13)
Tukea, tyynnyttelyä ja vakauden tavoittelua : Suomen toiminta ja suhtautuminen Viron ja Venäjän välisiin Neuvostoliiton hajoamisen perintönä tulleisiin kiistakysymyksiin vuosina 1991–1994
Metsala, Markus
(13.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003117943
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003117943
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään Suomen ulkopolitiikkaa Viron ja Venäjän välisissä Neuvostoliiton hajoamisen perintönä tulleissa kiistoissa 1990-luvun alussa, Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen. Käsittelyyn on valittu kolme olennaisinta kiistaa, jotka liittyivät entisen neuvostoarmeijan joukkojen vetäytymiseen Virosta, venäläisen vähemmistön asemaan Virossa sekä Viron ja Venäjän väliseen rajaan.
Tutkimuksen lähdeaineiston rungon muodostavat ulkoministeriön arkiston, tasavallan presidentin kanslian arkiston sekä Mauno Koiviston arkiston asiakirjat, joiden tutkimiseen on sovellettu lähdekriittistä sisältöanalyysiä. Suomalaisten ja virolaisten poliitikkojen sekä virkamiesten muistelmateokset täydentävät lähdemateriaalia.
Suomi kehotti Viroa sopimaan venäläisjoukkojen vetäytymisestä ensin kahdenvälisesti Venäjän kanssa. Kiista kuitenkin kansainvälistyi, jolloin Suomi asettui tukemaan Viroa. Suomi yritti edesauttaa Viron ja Venäjän jumiutuneita neuvotteluja vetäytymisestä hyvillä palveluksillaan. Vuonna 1994 viimeiset joukot poistuivat Virosta tavalla, johon Suomi oli tyytyväinen.
Viron itsenäistyttyä Virossa olevien venäläisten asema oli epäselvä. Monet Viron säätämät lait, jotka liittyivät venäläisten asemaan, olivat kansainvälisen kiistelyn kohteena. Erityisesti Venäjä ja venäjänkieliset pitivät lakeja syrjivinä. Suomi piti osaa laeista kelvollisina, osaa puutteellisina.
Viron ja Venäjän välinen rajakiista kytkeytyi kysymykseen Viron valtion jatkuvuudesta ja vuoden 1920 Tarton rauhansopimuksen voimassaolosta. Suomi ei tukenut Viron pyrkimyksiä palauttaa vanhoja rajoja, mutta tunnusti Viron valtiollisen jatkuvuuden.
Viron ja Venäjän välisissä kiistoissa Suomen sympatiat olivat Viron puolella. Virolaisten tyyliä ja tapaa ajaa asiaansa ei kuitenkaan aina hyväksytty, ja myös Venäjän näkemyksille osoitettiin ymmärrystä. Suomen piti valita linjansa tilanteessa, jossa toimintaympäristö oli radikaalisti muuttunut kylmän sodan päättymisen myötä, ja suhde Venäjään oli murroksessa. Suomen edustajat kehottivat sekä Viroa että Venäjää malttiin ja lieventämään jyrkkiä lausuntojaan. Suomen tärkeimpinä tavoitteina olivat lähialueiden vakauden turvaaminen ja jännitteiden purkaminen.
Tutkimuksen lähdeaineiston rungon muodostavat ulkoministeriön arkiston, tasavallan presidentin kanslian arkiston sekä Mauno Koiviston arkiston asiakirjat, joiden tutkimiseen on sovellettu lähdekriittistä sisältöanalyysiä. Suomalaisten ja virolaisten poliitikkojen sekä virkamiesten muistelmateokset täydentävät lähdemateriaalia.
Suomi kehotti Viroa sopimaan venäläisjoukkojen vetäytymisestä ensin kahdenvälisesti Venäjän kanssa. Kiista kuitenkin kansainvälistyi, jolloin Suomi asettui tukemaan Viroa. Suomi yritti edesauttaa Viron ja Venäjän jumiutuneita neuvotteluja vetäytymisestä hyvillä palveluksillaan. Vuonna 1994 viimeiset joukot poistuivat Virosta tavalla, johon Suomi oli tyytyväinen.
Viron itsenäistyttyä Virossa olevien venäläisten asema oli epäselvä. Monet Viron säätämät lait, jotka liittyivät venäläisten asemaan, olivat kansainvälisen kiistelyn kohteena. Erityisesti Venäjä ja venäjänkieliset pitivät lakeja syrjivinä. Suomi piti osaa laeista kelvollisina, osaa puutteellisina.
Viron ja Venäjän välinen rajakiista kytkeytyi kysymykseen Viron valtion jatkuvuudesta ja vuoden 1920 Tarton rauhansopimuksen voimassaolosta. Suomi ei tukenut Viron pyrkimyksiä palauttaa vanhoja rajoja, mutta tunnusti Viron valtiollisen jatkuvuuden.
Viron ja Venäjän välisissä kiistoissa Suomen sympatiat olivat Viron puolella. Virolaisten tyyliä ja tapaa ajaa asiaansa ei kuitenkaan aina hyväksytty, ja myös Venäjän näkemyksille osoitettiin ymmärrystä. Suomen piti valita linjansa tilanteessa, jossa toimintaympäristö oli radikaalisti muuttunut kylmän sodan päättymisen myötä, ja suhde Venäjään oli murroksessa. Suomen edustajat kehottivat sekä Viroa että Venäjää malttiin ja lieventämään jyrkkiä lausuntojaan. Suomen tärkeimpinä tavoitteina olivat lähialueiden vakauden turvaaminen ja jännitteiden purkaminen.