Ilmastonmuutoksen vaikutukset heinäkasvien kasvuun ja menestymiseen Suomessa
Tiiri, Maiju (2020-02-26)
Ilmastonmuutoksen vaikutukset heinäkasvien kasvuun ja menestymiseen Suomessa
(26.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003128119
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003128119
Tiivistelmä
Kasvien elinympäristön luo suurelta osin kasvupaikalla vallitseva ilmasto. Kasvuympäristön on ennustettu ilmastonmuutoksen vaikutuksesta muuttuvan tulevaisuudessa varsinkin pohjoisilla alueilla, millä on huomattavia vaikutuksia myös maataloudelle. Heinäkasvit ovat tärkeimpiä viljeltyjä ravinto- ja rehukasveja maailmanlaajuisesti, sillä niihin kuuluvat esimerkiksi viljat, maissi ja rehuksi viljeltävät heinäkasvit. Suomi on maailman pohjoisin laajamittaista maataloustuotantoa harjoittava maa, jossa yleisin pellon käyttömuoto on heinäkasvien viljely joko kotieläinten rehuksi, siementuotantoon tai laidunmaana. Koska Suomessa ilmasto on kylmä ja kasvukausi lyhyt, olosuhteet kasvien kasvulle ovat verrattain haastavat. Ilmastonmuutoksen on kuitenkin ennustettu tulevaisuudessa nostavan Suomen keskilämpötiloja ja pidentävän kasvukautta, mikä voisi parantaa heinäkasvien menestymistä.
Tässä tutkimuksessa tarkastelin, miten leudontuvat talvet, pidentyvä kasvukausi ja muuttuvat lämpötilat sekä sademäärät vaikuttavat erilaisista alkuperistä peräisin olevien monivuotisten heinäkasvien talvehtimiseen, kukkimiseen ja kasvuun Suomen olosuhteissa. Tutkimusaineistona käytin virallisten lajikekokeiden mittausaineistoa Ruokavirastolta ja Luonnonvarakeskukselta nurminadan 14 eri lajikkeesta sekä Ilmatieteen laitoksen säähavaintoaineistoa vuosien 2001-2017 ajalta. Nurminata-aineistoissa oli mukana lajikkeita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta, Saksasta ja Hollannista, mikä tarjosi mahdollisuuden eri lajikkeiden menestymisen vertailuun usean kasvukauden ajalta.
Tutkimuksen tuloksena havaitsin, että varsinkin vanhoilla nurminadan lajikkeilla pieni pakkaspäivien lukumäärä talven aikana huononsi heinäyksilöiden elossa säilymistä talven yli. Lisäksi havaitsin, että Suomea eteläisemmiltä ilmastoalueilta – kuten Hollannista, Tanskasta ja Saksasta – peräisin olevat nurminadan lajikkeet aloittavat kukintansa aiemmin kuin pohjoisempaa alkuperää olevat lajikkeet. Kasvukauden lämpösummalla tai sadesummalla ei ollut tässä tutkimuksessa vaikutusta nurminadan lajikkeiden kuiva-ainesatoon eikä suomalaisten nurminadan lajikkeiden korkeimman korren pituuteen. Koska ilmastonmuutoksen takia kasvukauden alkamisen on ennustettu aikaistuvan ja talvien leudontuvan, tulevaisuuden Suomen ilmasto-oloissa voisivat siis parhaiten menestyä uudet, nykyisiin oloihin jalostetut tai eteläisemmiltä ilmastoalueilta tuodut nurminadan lajikkeet.
Tässä tutkimuksessa tarkastelin, miten leudontuvat talvet, pidentyvä kasvukausi ja muuttuvat lämpötilat sekä sademäärät vaikuttavat erilaisista alkuperistä peräisin olevien monivuotisten heinäkasvien talvehtimiseen, kukkimiseen ja kasvuun Suomen olosuhteissa. Tutkimusaineistona käytin virallisten lajikekokeiden mittausaineistoa Ruokavirastolta ja Luonnonvarakeskukselta nurminadan 14 eri lajikkeesta sekä Ilmatieteen laitoksen säähavaintoaineistoa vuosien 2001-2017 ajalta. Nurminata-aineistoissa oli mukana lajikkeita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta, Saksasta ja Hollannista, mikä tarjosi mahdollisuuden eri lajikkeiden menestymisen vertailuun usean kasvukauden ajalta.
Tutkimuksen tuloksena havaitsin, että varsinkin vanhoilla nurminadan lajikkeilla pieni pakkaspäivien lukumäärä talven aikana huononsi heinäyksilöiden elossa säilymistä talven yli. Lisäksi havaitsin, että Suomea eteläisemmiltä ilmastoalueilta – kuten Hollannista, Tanskasta ja Saksasta – peräisin olevat nurminadan lajikkeet aloittavat kukintansa aiemmin kuin pohjoisempaa alkuperää olevat lajikkeet. Kasvukauden lämpösummalla tai sadesummalla ei ollut tässä tutkimuksessa vaikutusta nurminadan lajikkeiden kuiva-ainesatoon eikä suomalaisten nurminadan lajikkeiden korkeimman korren pituuteen. Koska ilmastonmuutoksen takia kasvukauden alkamisen on ennustettu aikaistuvan ja talvien leudontuvan, tulevaisuuden Suomen ilmasto-oloissa voisivat siis parhaiten menestyä uudet, nykyisiin oloihin jalostetut tai eteläisemmiltä ilmastoalueilta tuodut nurminadan lajikkeet.